IRC-Galleria

vaskikellojen kumussa,
punaisen kuun valossa,
joku laulaa lauluja minun suullani,
kertoo tarinoita tulevasta menneisyydestä,
kiroaa jumalien kuvia,
noita ihmisen kuoleman pelon karkoittajia.




M

katseesi saa mut heräämään,
ruoskan iskusi tuskani tyyntymään,
lihasi himoni hetkeksi hiipumaan,
mieleni täydelliseen humalaan,
ei ole tätä tunnetta parempaa,
onko tämä totta ollenkaan..





M

tuulen mukana lennän kohti uusia pettymyksiä,
juureni tyngät eivät pysty takertumaan,
tyyninä päivinä löytyy onni ja aurinko,
mutta se kestää aina vaan hetken,
ja tuuli vie minut taas mukanaan,
juureton, päämäärätön,
maailmalle turha,
mutta itselle niin tärkeä..




M

puukota minua,
pistä minut kärsimään,
edes kipua,
tuskaa,
parempi sekin kuin ammottava tyhjyys sisälläni,
ehkä sen kautta opin tunteenaan muutakin,
jopa rakkautta..





M

herään unesta uuteen painajaiseen,
painajaiseen josta ei voi enää herätä..

kireitä katseita,
kiivaita sanoja,
kolhittuja tunteita,
vaihtoehtoisia totuuksia..





M

jäädytän sinut pieni enkelini,
että kestäisit kanssani,
jaksaisit vajaavaisuuteni,
etkä koskaan lähtisi..
jättäisi..

rakkautesi minuun..
revi se,
polta se,
hautaa,
vaikene,
unohda se..



M

kokeile kättäni kylmää,
kuuntele sudäntäni kivistä,
maista vertani mustaa,
samaistu tuskaani,
jaa se kanssani,
se tappaa sinut,
mutta helpottaa minua..




M

hymyile, huomenna menee huonommin..