Kuten sanotaan puun ja kuoren välissä jumittuneena minun omassa pienessä maailmassa...Isäkarhu pysyi kotona ja minulle kehittyi yskä...Kuten jo monet ovat huomanneet olen outolintu...tänään en jaksa mitään, mieli maassa ja väsyttää...ehkä seuraavassa elämässä kuten mulla on ollut tapana sanoa...
runo 29:
Jotkut eivät tahdo minun lentävän
He haluavat pitää minut maassa,
voidakseen ohjailla kömpelöä kävelyäni.
He tietävät että jos levitän siipeni ja lähden,
heillä ei ole enää valtaa minuun.
Rakastan heitä
Sieluni itkee jäähyväisten tuskassa
silti en voi jäädä-kuulun taivaalle
vain siellä voin levittää siipeni ja
löytää tulevaisuuden.
En halua olla kova
mutta en pysty rakastamaan jos jään.
He eivät huomaa että olen jo mennyt.
Tämä ei ole itsemurha viesti eikä mitään muutakaan. Vaan koskettava runo jonka löysin ircistä...ei tarvii hikoa