Elämässä täytyy olla se tietty vauhti...mulla sitä vaan ei ole tai sit sitä on liikaa...vihaan epävarmuutta...vihaan sitä et rahaa on niukasti (shoppailufriikki). Haluan et kaikki on Mantalle valmiina...kun on lapsi pitää olla takuu et kukkarossa kilisee aina jokin hilu. Rahaa mulla ei ole...en koskaan pärjäis yksin...velkaa on enemmän kun rahaa....nyt kun pääsin eroon autokoulusta ovella koputtaa jo opintolaina jonka erä erääntyy 15.12. En voi olla päivääkään miettimättä et riittääkö rahat...kumpa vois kerran olla kantamatta sitä huolta, ostaa kaikki mikä eteen tulee...until then see ya!
Runo 153:
"Tahdon oikeesti olla sinun,
enkä vain leikisti rakastaa.
Kanssas oikeesti kokea
kaiken, mikä ollut on
unelmaa. Tahdon syliisi
painaa pääni, tahdon
lämpöösi nukahtaa. Olla
kanssasi oikeesti
onnellinen, sua oikeesti
rakastaa"