Ja-a mitäköhän sanoisin. Pakko oli käydä katsomassa rakasta lastani ohjelman jälkeen ja todeta miten ihana hän on. Helppo meidän alkutaival ei ole ollut. Papu oli ihan verso vielä kun minut kiikutettiin sairaalaan koska huomasivat sydämmessä jotain outo...sairaalassa todettiin et hänellä oli hikka. Tuli H-hetki ja kiinni oltiin sydämmen takia taas 10h sydänlaitteeseen kytkettynä kunnes papu sitten syntyi. Kaikki meni hyvin ja muistan sen pe. päivän kun se ois ollu eilen kun lastenlääkäri teki lopputarkastuksen ja jäätiin kiinni sydämmen kans taas. On osannu hurmata sydämmellä jo alusta asti. Papulla oli sydämmen sivuääni jota tutkittiin 2 kertaa lastenlääkärillä ja yhden kerran sydänspecialistin luona kunnes todettiin et se oli poistunut.
Kuka minä olen päättämään toisten ihmisten puolesta tai siitä kuka saa elää ja kuka kuolla mutta mietin sitä tuskaa mitä nuo pienet saavat kokea. Olkoon enkelit teidän mukana ja olkoon elämänne iloa täynnä.Luulin et minulla on suuria huolia mut nehän ovat hyttysiä noihin verrattuna. Rakastan teitä kaikkia olette ihania...