Manta sai pari viikkoa sitten luistimet yhdeltä tarhalapsen äidiltä...eka kerta kun käytiin Manta seisoi kun keppi niitten päällä. Tänään käytiin uudestaan niin eikö Manta lähteny luistelemaan. Isäkarhu katteli parvekkeella ja minun silmistä valui vesi...oli hän niin onnesta soikeana kun onnistui...Mahtavaa...kuten Mantalle sanoin, äiti on niin iloinen. Ilo ei kauan kestäny kun Manta kysyi mikä toi on ja huomasin et meidän muovikassin päällä istui tautinen rotta. Sen peräpää oli ihan karvaton...Manta pelkäs ja halus syliin...pelkäsin että Mantan talvisaappaat jää sinne mut onneks rotta lähti ja Manta jatkoi luistelua...Huomenna isäkarhu on luvannu tulla mukaan katsomaan kun Manta luistelee...
Runo 216:
Jännitin.
Pelkäsin.
Halusin juosta karkuun.
Tulit luokseni,
halasit ja
otit kädestäni kiinni.
Jännitys vaihtui helpostukseksi ja
pelko luottamukseksi.
Ei ollut mitään jännitettävää,
ei syytä pelätä.
Sä poistit sen kaiken vain olemalla oma itsesi,
niin mäkin uskalsin olla.
Uusimmat blogimerkinnät
- juuh 15.10.
- Dodii 13.09.
- Närästys 31.07.
- Toiset vastustaa tupakkaa, minä viinaa 29.07.
- Plättyjä ja mansikkahilloa 27.07.
- Serena 26.07.
- Just 07.07.
- Voe elämä 27.06.
- Työniloa ukolle :) 30.05.
- Kiitos Gefilus 21.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (46)
- ▶ 2008 (121)
-
▼
2007 (205)
- ▶ joulukuu 2007 (2)
- ▶ marraskuu 2007 (15)
- ▶ lokakuu 2007 (8)
- ▶ syyskuu 2007 (12)
- ▶ elokuu 2007 (18)
- ▶ heinäkuu 2007 (22)
- ▶ kesäkuu 2007 (17)
- ▶ toukokuu 2007 (16)
- ▶ huhtikuu 2007 (20)
- ▶ maaliskuu 2007 (30)
- ▶ helmikuu 2007 (23)
- ▶ tammikuu 2007 (22)
- ▶ 2006 (410)
- ▶ 2005 (46)