Minä en ole valehtelija..en ole koskaan ollut. Pahaa olen tehnyt ihmisille jota ei ole sitä ansainnut mutta valehtelija en ole. Osaan kertoa mistä kenkä puristaa, mitä mieltä olen, mitä tunnen jne. Mun ei tarvii valehdella, nyt en tarkoita että joku on niin sanonut vaan haluan tehdä asian selväksi että valehtelija en ole. En myöskään ota kenenkään puolta missään tappelussa vaan yritän neuvoa ja opastaa ihmistä eteenpäin hänelle parhaalla tavalla. Luonteeltani olen sellainen joka auttaa muita ennen itseäni kunnes huomaan et olen itse umpikujassa...Minua on vaikea olla rakastamatta koska hyväksyn kaikki ihmiset jopa ne jotka haluavat minulle pahaa. Olen sinisilmäinen, utelias...Odotan et asiat järjestyvät itsestään...en murehdi etukäteen...Epäonni on kuitenkin osa minun joka päiväistä elämää...en voita mitään...minun vuokseni ei tehdä mitään...en saavuta mitään...minun vuokseni ei taistella...vaikka joskus aikoinaan sitäkin tapahtui. Haluaisin että onni kääntyisi edes joskus mutta ei niin ei...Kaikki ei voi olla syntyneitä hopealusikka suussa...Rakkaus on ilmainen ja ajatukseni ovat omat ja pysyvät minun päässä...ainakin vielä..
Unohda en
Lintujen lentävän nään, ylitse kaiken
Mustien piippujen taa, ne sumusta suunnistaa
Tahtoisin itse, mä myös vapauteen
On ahtaita katuja nää
Ihmisten huudot, katoaa harmauteen ja paikoilleen vuoret jää
kertosäe:
Silmiisi katson, unohdan sen
Lankeevan varjon, saan vapauden
Edessä sun, vain vahvistun
Katseestas löydän kaikkeen ratkaisun
Silmiisi katson, unohda en
Hetken tän säästän oon onnellinen
Silmiisi katson, unohda en
Lapsien leikkivän nään, ylitse arjen
Surujen puutteenkin taa ne toisensa kuljettaa
tahtoisin itse mä myös vapauteen
On ahtaita katuja nää
Ihmisten huudot katoaa harmauteen
Ja paikoilleen vuoret jää
kertosäe
Naa-naa-na-naa-naa
Mä silmistäs nään
Syyn miksi jään
Syyn miksi jään
kertosäe
Silmiisi katson, unohda en
unohda en, unohda en
Ilkka Jääskeläinen