IRC-Galleria

Huomenna on vanhempainilta Mantalla....
Keskiviikkona meillä on palaveri ja sit mennään katsomaan rivarikämppää Routiolle...3h ja keittiö, oma sauna ja kaks autopaikkaa. Isäkarhun työnantaja vuokraa sen (hänen isä asunut siinä). Torstaina mennään koko katras teatteriin...

Tänään riittänyt vauhtia päivään...kiitos kaikille jotka muisti


Runo 141:
On sulla varaa varttua
kun sulla ei ole kurtun kurttua

Isäkarhun synttäreitä tänään vietetään. Tarjolla on hiukka kyrvähtänyttä piirakkaa....Manta nukkuu nyt....nukahti eilen kl. 23.50 ja heräs jo kl. 7. Ekan kerran 2v elämänsä aikana kun ei simahtanu millään ennen tuota...


Runo 140:

Aurinko aurinko lettuja paistaa
Ihana ois auringon lettuja maistaa
Kiipeän puuhun, pistelen suuhun
Loput voin heittää ukolle kuuhun
Sitten käympi lepäämään
pikkuinen masu pullollaan

Hur kan jag sakna så mycket? Varför dör allt jag håller kärt? Läste igår hela kvällen om sjukdomen som föll som skugga övet vårt hem...Varför fick inte vår katt smärtstillande så som så många andras katter? Varför undersöktes den inte bättre? Varför kostar det så mycket? När pengarna är slut skall man bara vänta att djuret dör i sina smärtor? Varför får inte djuren hjälp utan pengar? I Amerika hjälper de nog dem som är utan pengar...Är kärleken till mitt djur slut när pengarna är slut? Den största kärleken har jag hittat bland djuren, tyvärr har de alla lämnat mig för tidigt..

Runo 139:

Nuku pikkuinen rauhassa,
ikiuneen tietäen,
kiitän ajasta yhteisestä,
koskaan sinua unohda en.
Kiitos siitä lyhyestä ajasta jonka sain viettää kanssasi,
kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi.
Kiitos kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi.
Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi.
Kiitos öistä, päivistä, kaikesta.
Ajoista helpoista ja vaikeista.
Kiitos, kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään..
Mutta sitä ei olisi tarvinnut opettaa millaista se on, kun rakkaimpansa menettää.

Mie olin sit silitysrauta:

Olet sisäinen tulisielu, vaikka ulospäin näytätkin herkästi viileältä. Jos joku sattuu tulemaan luoksesi väärään aikaan, saattaa heiltä palaa näpit. Et välttämättä kaipaa suuria joukkoja ympärillesi ja viihdyt itseksesi varsin hyvin, mutta jos menet juhliin, menet sinne tyylillä.
Olet tarkka työssäsi ja yleensä jälki on erittäin siistiä. Paneudut työhösi antaumuksella.

Runo 138:

"sinussa on jotain jota ei
voi selittää, sinussa on
jotain niin hämmentävää,
sinussa on jotain jota muut
ei ehkä nää, se on jotain
joka minuun iäksi jää!"

Isäkarhu kertoi taas jotain tänään mikä ei mene minun päähän....asia koske Mantaa...ei ole sattunut mitään mut välillä mietityttää mitä pahaa meidän perhe on tehnyt....tai jättänyt tekemättä...Noh asia pistetään korvan taakse ja muistetaan sit myöhemmin....


Runo 137:

Minä olen minä
Sinä olet sinä
mitäköhän olemme yhdessä?

(Isäkarhu+Minä= Ydinpommi)

Paljon olen miettinyt et voiko maapallon päällä olla yhtä ihana 17v tyttö? Ensinäkin Manta on hänellä mielessä 24/7 ja sit hän kirjoitti niin ihanan runon päiväkirjaan...Viirun muistolle...kiitos

Runo 137:

My Dearest Friend

Now you're gone
and now it's too late
to say I love you,
I miss you and I need you
My Dearest Friend

You left us so quickly
But I'm still glad
Your pains are gone
and I was with you, I was next to you
so you didn't have to be alone
I was the last person
you saw, you felt
I will miss you, always
I will remember you, always
I will never let anyone or anything
take your place
You will be in my heart, always
Rest in peace...
My Dearest Friend

Nukkukaa hyvin
Peppi & Viiru

Snugglecakes

Niin yleiset sanat on: et sehän oli vaan kissa...se kissa oli meidän perhettä ja nyt se on poissa...
Runo 136:
Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta. Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle. Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä. Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.

Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.

Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.

Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.

Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

Sateenkaarisilta-animaatio englanniksi: http://www.indigo.org/rainbowbridge_ver2.html

Tänään on yksi elämämme raskaimmista päivistä...saimme saattaa yhden rakaimmista perheenjäsenistä sateenkaari sillan toiselle puolelle. Päätimme ei enää kipuja, ei enää ruokaa joka ei maistu. Ensinäkin eläinlääkäri teki hoitovirheen ja tänään ei ollut päivystävää eläinlääkäriä koko Lohjan seudulla. Matkustimme Nummi-Pusulaan asti ja sieltä saatoimme kissan ikuiselle leposijalle Siuntioon. Sytytimme Mantan kanssa kynttilän. Se joka ajaa meidän parvekkeen ohi tänä iltana voi nähdä että meillä palaa kynttilä lyhdyssä. Se on sinulle Viiru, sinä sulatit helposti meidän sydämmen ja etenkin Mantan. Sinä olit sairas koko 3v elämäsi. Sinulla on ikuisesti paikka meidän sydämmessä.

Sinua ikävöiden: Morsan, Isäkarhu ja Manta

Runo 135:

Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä.

Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua,
sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän,
kun aika koittaa, anna minun mennä.

Vie minut sinne missä he auttavat minua,
mutta, pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.

Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat,
se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut,
niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.

Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina,
älä anna turhaan sydämesi itkeä.
(Kirjoittaja tuntematon)

Viiru syö nyt erityisruokavaliota 26e/2kg ja joutuu syömään koko loppuelämän muuta ruokaa kun kaupan ruokaa. Kaupan ruoka on kuulemma suorastaan myrkkyä kissalle. Ensinäkin ne sisältävät viljaa jota kissa ei syö, ei ole märehtijä. Toiseks ne sisältää vihanneksia ja kissa ei ole kani. Kolmanneksi ne sekoittaa kissan omaa PH-arvoa ja niin juuri ne kiteet syntyy. Viiru on paljon pirteempi kun ennen mut käy vielä laatikolla tiheään...ei kuitenkaan pissaa nurkkiin eikä mene sängyn alle piiloon...Jos se vielä joudutaan viemään joudun lainamaan rahaa sillä nyt on kukkaro tyhjä. Mummo lupas auttaa...Manta nimittäin sairastui myös ja hänenkään lääkkeet ei ollu ilmaisia, yskään tarkoitettu astmalääke maksaa 40e. Ensin hänelle piti ostaa antibiootti..

Elämä on...

Tässä kuussa on ollu hauskaa...ensin meil oli ylimääräistä rahaa ja nyt Matti on kukkarossa:

Minä:
-Sirdalud
-Burana 600mg 2 pakkausta

Manta:
Antibiootti 10e
Astma lääke 40e

Viiru:
2xeläinlääkäri 170e
1prk antibioottia 10 päivän kuuri
4X antibiootteja 10 päivän kuuri (uusi kuuri) 4x10e
Erityisruoka 26e/2kg

Nyt puuttu viel et joku muu sairastuu

Runo 134:

En toivo sinulle elämää,
jossa ei ole vaivaa eikä haasteita,
sillä mitä sinä tekisit sellaisella elämällä.
Sen sijaan toivon,
ettei elämäsi valu hukkaan,
toivon sinulle kätten ja sydämen voimaa.
Että vilja kasvaisi aurasi jäljissä,
ruumiin ja sielun leipä
ja että olkien seassa vilkkuisi aina kukkia.
(Jörg Zink, Mitä sinulle toivoisin)

Käytin sit Mantan lääkärissä ja sai antibioottia kun yskä jatkunut niin pitkään. Jos ei sillä parane niin jatketaan eräällä "astma" lääkkeellä vaan rauhoittaakseen limakalvoja. Mantal ei siis ole astmaa mut pitkäaikainen hoitamaton yskä voi kehittyä astmaksi. Olen kyl yskää hoitanu mut aina se tulee takas...niin ja Mantal ei siis ole astma.

Mun ajaminen ei vaan onnistu...hyppäsin auton eteen liikenneympyrässä...mun ois pitäny väistää....pyhä Sylvi. Mahassa kiertää edelleen...


Runo 133:

Kuinka löytäisin vielä
eiliseen sinun kanssasi
samaan vuoteeseen,aivan kuin
ennenkin.Miten paljon on
matkaa huomiseen jos en sitä
kanssas kuljekkaan aivan
niinkuin silloinkin.Taas
tunnit alkaa,kuvastasi
uneen.Sinä elät vieläkin,
minulle ja niin uneen, olet
minun vieläkin, me olemme
niin kuin kuuluuikin.Sinun
varjosi joka puolella,
seuraa hiljaa mun joka
askelta, muistutat mua
siitä, että olet niin
kaukana.Miten löydän nyt
siihen pisteeseen, että
löytäisin sut uudelleen että
jatkaisin sun kanssa
huomiseen.