IRC-Galleria

Mä pidän Monaa maailman kauneimpana naisena, mutta Mona ei pidä mua yhtään minään. Monasta tuli aika pian mulle pakkomielle ja samalla lähes saavuttamaton. Mutta onneksi mä oon aina saanu kaiken, mitä oon halunnut.

Monan silmät näyttää jotenkin lasittuneilta, pysähtyneiltä. Mä en tiedä yhtään mitään. Sen kauneus lumoaa mut. Rampauttaa.

Mona oli niin suloinen pyristellessään vastaan. Mä pidin siitä kiinni. Mä otan, mitä haluan, ja mä haluan Monan.

Se tais sanoo mulle jotain, että mulla on ongelma. Musta taas tuntuu, että sen jälkeen, kun hain Monan tänne, mun kaikki ongelmat on jotenkin kaikonneet. Mä en tiedä, mitä Mona syö, mutta uskon, että samaa, kuin minäkin..

Mulle on nyt tärkeintä vaan se, että Mona on täällä. Aina. On vähän outoa, että se on niin hiljaa ja liikkumatta. Mut mä rakastan sitä siksi, kuka se on, ja miltä se näyttää, en siksi, mitä se tekee. Eikä sen tarvitse tehdä mitään, ei sanoa mitään. Mä pidän Monasta kyllä huolta.

Ois se kuitenkin jossain vaiheessa tajunnut, että me kuulutaan yhteen. En mä jaksanut odottaa. Eikä tänne kukaan tule. Olen lukinnut oven.

MrsTorture