Matkani varrel ystävyyssuhteit on revenny,
vaik koitan punoo ne yhteen,
se ei korvaa ajan menetyst.
Vanhat kaverit, vahvat kalterirajat sulkee.
Ku piiri ei saa ilmaa, se on tapana muuraa umpeen.
Kaikki kasvo ja se muutti lähimaastoa.
Viel joskus kosketus ystäviin saattaa käsist kadota.
Ennen tulehtu suhteet, niiden annettiin hajota.
Toivon et lopussa kiitos seisoo
ja matkan varrella löydän musta kaiken heikon,
mä tahdon paeta.
Oon pahoillani kaikesta, jokaisesta arvesta.
Yhdessä pitkään käveltiin, kiitos, anteeks, näkemiin.
Mä en vaa voi uskoo et jään tän kaiken alle taas
Mun mieliala vaelteli, nyt se raahaa alhaal maas
Ja jos saisin jotain muuttaa, toivon että sydämemni sunkaa jaan
Kun oot mun vieressä, sä teet musta voimakkaan
Mun parhain ystävä, sut mä menetin
ja tiedän ettet enää tule takaisin .. . ):