joo taas alkaa uus viikko
nyt oikeesti näyttää pihalla ihan masentavalle
ja pitäs niinku kehittää suurinpiirtein joku lukujärjestys mulle
mut jotenki jännä fiilis, tulee lapsuus mieleen
ja kohta taas loppuu tää viikko
ei kukaan ymmärrä mun turhautumista ja väsymystä ja mitään, ei ees sitä huomata, mun olis ihan hyvä päästä kyl jonneki vähäks aikaa, tekisi hyvää, kuolen vielä tänne kotiin, turhaa kaikki, kaipaan piristystä, mut en saa
ei toi perkeleen laturi toimi, laitan iskän ostaa uuden
ja nyt loppuu maaliskuuki jo ja tajusin että en ollu koko lukion aikana pois ees yhestäkään kokeesta, en kyl ollu melkee yhtään ees kipeenä, joskushan sitä piti sitte vaan lintsata ku ei jaksanu
ja huomenna lähtee sitte hakemus yliopistoon
E: ja tää viikko on vähän menny hämärän rajamailla, me ollaan joo perhosia
EE: joo ja aika nopeesti kans
mä oon kauhee vanha, ja outoo et oon näin vanha, ennen sitä ajatteli että kauheen kaukana on että oon näin vanha ja nyt vaan ihan yhtäkkii musta on tullu näin vanha et huh, vähän harmi silleen mut ei silleen
jotenki vähän sillee et pitäs tietää että mitä pitäs tehä vaikka ei ees tekis mut jotenki epävarma olo mut silti kuitenki helpottunut
toimettomana on kivempi jopa olla kun tietää mitä jossain vaiheessa pitää alkaa tehä, sit sitä voi alkaa aina siirtää eteenpäin ja sitte tulee vaan kauhee kiire mut sellanen mä vaan oon