Hukkuvalla tarjolla, hyväksikäyttäviä käsiä.
Avunantajiksi naamioituvia,
rikkinäisyyttä tartuttavia.
Syyn seurauksia,
istutettuja siemeniä.
Loppumattomia kehiä,
perässä juoksevia eläimiä.
Mitä mieltä Jumala ois?
nousen pois, ruudukosta.
Mielen armoilta sattumanvarasta,
kato ku raahaan, paskani valoon.
Tässä ympyrässä on niin paljon keskeneräistä,
matkalla jo sinänsä, olen päämäärässäni.
Seuraan itseäni, rehellinen,
saa asua lähelläsi.
Luotin idiootteihin, en petä enää itseäni,
seison sanojeni takana tunteessa, totuudessa.
En kaada myrkkyy pyhään mieheen,
oikeamielinen tietoisuus.
Hukkaan totuuden poistaa mun sielun.
Nii monet on esteet, tiel tääl pääl,
mut miten elää muuten oikiamielinen tie menen.
Ja jos se ei oo vielä selevinny, Henri ei usko lokeroihin,
jokainen erilainen, poikkeava toinen, silti meitä tungetaan näihin samoihin.
Ei foto, ei logo, ei promo, totuuden valo,
meitä enää ohjaa halu kaikki näkyy, sano.
Mitä mieltä Jumala ois?
ei kumarrela kuvii, jumalilla nimii.
Kukaan mitään keksi, ainoastaan selitti.
tule miten olet, eli mä en kadu yli,
puhdistan kaiken objektiivinen,
tavoitteena kuollu maallinen.
Tunnen nämä asiat, olen asiantuntija.
Sanot olevas rikas mutta meikä,
väitän sinun olevan köyhä.
Tu-tu-tunnen nämä asiat, olen asiantuntija.
Sanot olevas rikas mutta meikä, väitän sinun olevan köyhä.
Se on kaikkialla ympärilläni,
kovan pojan silmissäsi.
Missä sinä olet poika, kädet veressä, uin tässä.
Se puristaa mua rinnasta, en voi olla selvin päin,
tuntematta sen kutsua, ahdistaa.
Ei nurkkaa mihin juosta, karkuun totuutta,
ei enää puskaa, johon tätä päätä vääntää.
Tiedän että kusetan itseäni, vasta ku katson valossa,
helpotusta, helpotusta, helpotus vai helppo tuska?
Millään ei oo enää merkitystä, auta minua, olen hukassa.
Putsannu liikaa, auta, päästä minut tästä tuskasta.
Tie totuuteen, mikä on tärkeää,
rakkautesi, elämään.
Kiva nähdä taas, oon jo tulossa.
Vielä pari juttua, en myrkytä mielii, tyhjennän mielii.
Tyynellä merellä seilaa, luvattu maa,
jota kukaan ei tunnusta.
Mitä mieltä Jumala ois?
Syön paskaani, hengitän paskaani,
kierrätän roskani, tappamalla itseni.
Pelastan maailman sellaseen muotoon etten minä sinne enää mahdu,
syö pullaa pilvilinnoissa, ei täällä oo pahaa nähty.
Sitä varmaan enää oo, mitä mieltä Jumala ois?
Työvoimatoimistossa, sossussa, leipäjonossa,
mielenterveyshoidossa.
Myytte maani, yritykseni.
Mitä mieltä Jumala ois?
Muovipussien luvatussa maassa,
tekopyhät menestyvät, ylhäältä auttavat, antavat almuja.
Olet aina ihanin, ja en haluais painaa liipasint,
mut ne haluaa jauhaa lihasi ja ne nauraa minulle.
Tulee viel kalliiks, syntyy niin kauniiks,
mitä mieltä Jumala ois? itken pois.
Enemmistö alistettu, voiton tavottelun välineeksi.
Sä tanssit kaikkien keskellä, kaunein ei, kauneinta,
tuijota, totuutta, alfa ja omega.
Maasta maaksi, sinusta sinuksi, syntymä ja kuolema.
Surun tulva laittaa ruotuun, luotuu, en oo valmis vielä vetää letkuja irti.
Vierelläsi valvoen, haavojasi putsaillen.
Väärässä olevan väen valtaa tottele, tottele, tottele eeeen.
Edelleen niin kaunis, silmäsi spektrin värit,
oon rehellinen ne taudit ja sairaudet sua kalvaa ne.
Ja mä yritän saada niitä pois, mut en tiedä onnistunko koskaan.
Rakentelin taivasta helvettiin, laitan se mennee niin.
Kosketit, tunsin, katsoin huomasin,
kuulin, kuuntelin, itseäni korotin.
Ajattelin kuvittelin, olit olemassa.
Elin unelmoin toteutin luin tiesin ymmärsin,
Älä poika imartele ittees, ku et sä totuutta tuhoo.
Ainoastaan oman näkemyksesi, itsesi, itsesi.
Mä juttelen näkymättömien miesten kans joka päivä,
mitä äijä, kadut on meitä täynnä!
yksysikasi yks sokee poika hyppäs koneesta, flippas kakstuhattaseiska
ja suoriutu aurorast, kuoriutu toukka pandora boksin pohjalt löys viimein sen.
Mitä mieltä Jumala ois? ja jossei jumalaa ois,
niin mikä mua enää estää tappamasta teitä.