IRC-Galleria

Rakas päiväkirja,

tänään oli elämäni pahin darra.
Ankahtajalla varmasti myös.

Ai ehdotat tipatonta tammikuuta? Emmmäääää jaksa.

Laita musiikkiohjelmasi shufflelle ja vastaa kysymyksiin tulevien biisien nimillä.


Missä asut: Goodnight Moon

Kuvaile ensirakkauttasi: Shut your mouth

Kuvaile tämän hetkistä ihastumistasi: Älä koskaan ikinä

Mikä on haasteesi: Somebody's watching me

Ketkä ovat ystäviäsi: The ascent of stan

Kuvaile ulkonäköäsi: Paras joululahja

Mitä teit viime yönä: The ultimate showdown of the ultimate destiny

Mikä on elämäsi tavoite: Annie waits

Milloin harrastat seksiä: Tällaisena iltana

Miten haluat kuolla: Tonight, tonigh

Mitä sanot vanhemmillesi: Broken

Missä vietät aikaasi: Distance and meaning

Mitä ajattelet yhteiskunnasta: Hiljaisuus

Kuvaile viimeisintä sydänsuruasi: Ihminen

Mikä on selityksesi kaikelle: Metsurin humppa

Mitä ajattelet perjantaisin: Wankster

Mihin kysymyksiin elämästä et ole saanut vastauksia: Bullet with butterfly wings

Mikä on lempivärisi: Still fighting it

Mikä on neuvosi vähemmän kokeneille: Ulkopuolella

Mitä tekisit mieluiten juuri nyt: Varovasti nyt

Kuvaile parasta ystävääsi: Parklife

Mitä on sänkysi alla: In the arms of sleep

Mikä on ollut suurin saavutuksesi: Y.M.C.A.

Mihin menet häämatkalle: Asunto 35

Mitä on TEE NÄMÄ -listallasi: Pas si simple

Missä olisit mieluiten juuri nyt: Close to you

Joulu... niin se taas tuli, oli ja meni. Hyvä oli ainakin omalta osaltani, toivottavasti myös muiden.
Laittaa kiukuttaan vaan tää VESISADE ja on pimeys - JOULUNA. Joululaulutkaan eivät ainakaan hae mitään positiivisia puolia, esim. "taaaaas VALKEATA joulua" jne. Mutta onneksi tähän oli jo varauduttu. Sanonnat: "pessimisti ei pety" ja "positiivisuus on perseestä" pidettiin tiukasti mielessä jo kaksi kuukautta sitten, kun pohdittiin mahtaisiko joulu -07 olla luminen. Niin, ei se ollut, mutta ei se kovana pettymyksenäkään iskenyt.

Tässä erittäin jouluinen koirien fiilistelykuva vielä.

"Sä oot semmonen kärpäspaperi, mihin kaikki tollaset paskat takertuu."

Jep.

"HEITETÄÄNKÖ POIS KAIKKI HOUSUT JA PAIDAT, LÄHDETÄÄN LENNOLLE!1!!
NÄYTÄ MULLE MISSÄ SULLON RUSKETUSRAIDAT, PIIRRÄ NE KARTALLE!!"

One Hit Wonders -kansio raikaa - SE ON VIIKONLOPPU YKSIN! Kaikki kämppikset lähti meneen ja Huittine jammaa jou!

Kaupasta jääkaappiin tarttu perus viikonlopputarjonta: lettuja, lonkeroo, kermavaahtoo.

Ja huomenna suunnataan nenät kohti Oulua kannustamaan bortsukaveri Luutimo voittoon agikisoissa.

"LIIAN KOVAA RADIO SOI
ANNA LANTION PYÖRII HUUDA VOU VOU VOU
KAIKKI MURHEET POISTAA KUNNON ROCK'N ROLL SHOW"


Sit vois hetken vaikka letkeillä Jurassic 5 tahdissa (pr)
- ja ainiin, oishan sitä yritystoimintaakin TAAS VAIHTEEKS.

Voi hurja kuinka ikävä voikaan olla, ja kuinka suuren ilon lopulta nuo elikot elämään tuovat. Taas sen sai todeta kun kaksi viikkoa joutui kituuttamaan erossa räikistään.

Ja kuva minkä lisäsin on ihan random vuodelta -06. Pakko vaan kokeilla tätä päiväkirjakuvaa.

P.S. vihaan yritystoimintaa

Tää mun galleriapäiväkirja näyttää enemmänkin avautumispäiväkirjalta nykysin. Ja taas lisään yhden "elämä kaatuu päälle, kaikki on perseestä, epäreiluus kohtasi jälleen elämäni ja mikään ei oo hyvin" -teiniX vinku vinku merkinnän.

Niille ketkä tietää surkuni aiheen, voin kertoa että toistaiseksi ollaan kuitenkin vielä ihan vahvoilla, masennuksesta ei ole kovin vahvoja merkkejä (vaikka sillä kuukauden mittaisella masennuslomalla uhkailinkin). Kunnon purkausta ei ole tullut kuin yksi, ja sekin oli täysin uusi kokemus tällä lähes 20-vuotisella urallani: tuossa salaattia yksin pöpertäessäni sain hillittömän naurukohtauksen itkun sijaan. Kuinka naurettavalta tuntuukaan, että on neljä kuukautta päivittäin haaveillut jostain, ja sitten yhden puhelun jälkeen voitkin unohtaa kaiken. Oivoi. Elämä on yllättävää.

Lähden tästä kohti Tamperetta ja ostan itselleni toisen (ensimmäinen OLI pussillinen metrilakritsia) lohdutuslahjan: uusi kännykkä. Ja lauantai ja sunnuntai kuluukin näppärästi Ylöjärvellä agilityn SM-kisoissa, joten koko viikonloppuna ei ehdi murehdella "turhia". Maanantaihin mennessä onkin jo kulunut niin monta päivää, että en edes enää muista mitään kurjuuksia :)

Vitun vittu saatana katkeroidun.

Harvemmin tänne tulee kirjoiteltua, mutta nyt on pakko vain sanoa, että voi luoja kuinka väsynyttä juttua voi tulla 400km:n aikana - edestakaisin.

Kiitos Jarmo <3 Oli parasta.

Vasen korva pompannut pystyyn.
Antakaa liimaa.