Kerro mulle et näätsä koko kuvan,
vai pelkkii palasii,
pelkän pienen palan siit
Ja näätsä pelkät puut,
vai koko metsän
Ja hymyiletsä tyhmyyttäs,
vai kuunteletsä oikeesti
Ja oikeesti,
ootsä huomannu miten aika kuluu niin nopeesti
Kaikki on vaan niin saatanan hektistä,
ehitsä nauttia näist pienist hetkistä
Kun vanha katoo, osa jää historiaan,
osa unohtuu kun avataan uusii ovia
Kaikil on jotain takan, puheil on joku varjo
se mitä tarjotaan on luultavasti lumetta
Ja jengi seuraa sydäntänsä vähemmän ku trendei
ja saa sedun baareist enemmän viestei ku frendeilt
Vedä se tatti otsaan, pullo kohti kyynärää,
onneks kaikki on taas pitkin vittuu, että ryypätään
Itselleen valehtelu kansan tauti
jengilt karkaa järki, kuin pääs olis vetoketju auki
Mut minkä tälle mahtaa, ei olla enää teinei
eikä tää asvaltti alla o yhtään pehmeempää ku eilen
Edelleen kivet sattuu, kasvaa vaan vatsarengas
samalta maistuu 2000-luvulki juoksubensat
Yks kävelee suoraan alas, mut seuraa dorkan peräs
Kai tää elämä on siin yhes vitun lankakeräs
Ja raha pyörittää maailmaa, se ohjaa laivaa
Ja se on se mikä tätä paikkaa vaivaa
Siks päätepysäkille jää vaan iso lappu seinään "Timo Pieni Huijaus, SE ON TERVEISIÄ PERSEREIJÄST!"
(ps. päivän teema: iski angs elämän kurjuuksista)