IRC-Galleria

musta tulee skitsofreeninen.

mua vähän huolestuttaa niiden ihmisten mielenterveys jotka lukee mun galleria päivistä, pelkästä kyyläämisestäkin voi saada traumoja. jossai internetin käyttö säännöissä tosin varmaan lukee että kaiken sorttinen dataaminen omalla vastuulla.

hyvä budha, allah, kohtalo, sattuma, luonto äiti, jumala, pyhä pietari, neitsyt maria, ihan kuka vaan mutta helvetti nyt sitä lunta saatana.

"Riittää, että ymmärrämme olevamme täällä jostain syystä ja sitoudumme saamaamme tehtävään.
Sillä tavalla voimme nauraa elämän suurille tai pienille kärsimyksille ja kulkea pelkäämättä eteenpäin tietäen, että jokaisella askeleella on tarkoitus." Portobellon noita

heräsin aamulla ja näin pilvisen taivaan ja loskaisen maan.
päivällä tuijotin ulos ikkunasta ja kuuntelin sateen ropinaa.
illalla tuuli riepotteli sateen piiskaamia puita.
hautauduin nojatuoliin, join kupillisen teetä ja luin kirjaa.

mitä tein viime vuonna?
opin juomaan kahvia, ainakin. shoppailin ja ryyppäsin kaikki rahani mitkä minulle jäivät yli kaikista hulluista kursseista joiden tarkoitus oli opettaa minut ratsastamaan. taisin siis myös ratsastaa. mikä tarkoittaa sitä että oon mättäny hevosenpaskaa. kesällä taisin uida, juoda, uida, käydä töissä, ratsastaa, juoda, syödä, syödä syödä. kävin myös ruisrokissa tasaamassa kultturellista sivistystäni sekä nestetasapainoa. olen huutanu, mesonnu, kiroillu, kiljunu, karjunu purru, potkinu, valehdellu ja ollu muutenkin mielettömän itsekäs ja rasittava. oon yrittäny opetella käyttäytymään, koska naapurin rouva toi minulle käytös oppaan. oon valvonu ja nukkunu liikaa. oon piirtäny, lukenu ja kuunnellut musiikkia, polttanut kynttilöitä ja räjäyttäny mikron. pakenin afrikkaan ja osa minusta jäi sinne vieläkin. mut ennen kaikkea oon lihonu, datannu, ryypänny, ratsastanu ja puhunu paskaa.
hyvää uuttavuotta saaatana.

ensimmäinen askel parantumiseen on ongelman myöntäminen-mutta en haluu ees parantuu

jos minulla olisi jokin pakkomielle kirjoittaa tähän päiväkirjaan aina kun käyn galleriassa niin kertoisin siitä kyllä teille.

ei oo helppooo
olla marsu

silloin kun koko pää on täynnä roibos teetä, sängylläsi makaa kuolemaisillaan oleva kissan raato, huoneessa haisee vanilja suitsuke ja talon ainut palo hälyytin varoittaa liiasta kynttilämerestä voimme pysähtyä miettimään asuuko meissä pyromaani vai ihan tavallinen hullu.

"Kukaan ei voi loukata minua ilman minun lupaani" Mahatma Gandi, Intia