Välähdys vain ja siitä tunnistan sut,
näköjään kuitenkaan en unohtanut.
Ensin nään silmät joihin jälleen hukkuisin ja sydän lyö tyhjää kun mä kuulen ääneskin.
Muistatko, kun me Keskuspuistoon kuljettiin,
muistatko, kun tähdet vaihtui paljon kirkkaampiin,
mä muistan sen, vaikka muuta luulinkin,
mä muistan sen, mä muistan sen.
Istuttiin lammelle oli syksyinen yö,
on asioita joita aika ei syö.
Niin monta vuotta hukkui, kunnes ymmärsin,
että kaikki muuttuu ja kaikki muut sen tietääkin.
Muistatko, kun me Keskuspuistoon kuljettiin,
muistatko, kun tähdet vaihtui paljon kirkkaampiin,
mä muistan sen, vaikka muuta luulinkin,
mä muistan sen, mä muistan sen.
Jo nytkö sä nouset bussiin, hei sano mihin meet,
mut sä vaan suljet sateenvarjon ja mä jään sateeseen...