IRC-Galleria

turpaanMaanantai 12.05.2008 16:19

näinhän tää menee
kun tulee seinä eteen
pimeys täyttää mielen
voisin lopettaa
voisin tappaa

mutten koskaan voi rakastaa
kun se saa sitä mitä eniten kaipaan

sun rakkauttas vailla
niin kipeenä oletan
niin kivun kanssa

viillä ranteet auki

en pysty.

en koskaan saa sua
ymmärrän sen

eikä kipukaan auta
terapia vie mut vain
muistoihin
kipeisiin polttaviin.

vain sylistäsi löysin
rauhan

kun oot poissa ei mulle oo
mitään paikkaa
ja vaikka olet siinä
et lohduta tai rakasta
ja jokainen sana

arvet aukaisee

sinä odotan että aika parantaa

minä tiedän ettei se ole helppoa

annan lyödä ja potkia
niin henkinen kipu hetkeksi
unohtuu

muuta en sanoisi
kuin rakastan sua.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.