Mikäs se Joulu on?
Päivä jolloin kuusi tuodaan sisään, koristellaan ja lahjoi juurelle? Syödään eri ruokii kuin muulloin? Käydään sukulaisil ahkerammin ja toivotetaan hyvää Joulua?
Tätäkin on Joulu.
Mutta entäs se ydin?
Me saatiin, ihan jokainen, lahja kauan sitten.
Lahja, joka ei oo vanhentunu eikä oo menny kelvottomaks.
Ja en nyt tarkota mitään ikikovaks mennyttä hedelmäkakkuu.
Poikavauva syntyi tallissa.
Hänet kapaloitiin kankaaseen ja asetettiin heinien pehmustamaan kaukaloon, seimeen nukkumaan. Tätä poikavauvaa tulivat katsomaan jo aikaisemmin tähden johdattamana kulkeneet viisaat miehet.
Ja he antoivat mirhaa, suitsutkeita ja kultaa lahjaksi. Arvokkaita lahjoja mutta suurimman lahjan rinnalla vain maan tomua.
Kauempana, lammaslauman luo. ilmaantui enkeli, kirkkauden ympäröimänä, tuomaan viestin paimenille.
He saivat kuulla vapahtajan syntyneen.
Ja he lähtivät Bethlehemiin Häntä tapaamaan.
Paljon vieraita tuo poikavauva sai maaillisen elämänsä ensi hetkinä.
Mutta kuka Hän oli?
Hänen nimensä on Jeesus.
Jumalan ainut poika.
Hän on Jumalan lahja meille ihmisille.
Ja Hänet saa ottaa tänäkin Jouluna, jokaisena hetkenä, vastaan jokainen.
Ei kukaan meistä ansaitsisi näin suurta armoa.
En minä ainakaan.
Ja silti Hän syntyi tähän maailmaan.
Ristinkuolemankin Hän koki meidän puolestamme.
Ei mitään sen takia että me ollaan niin hyviä tyyppejä vaan koska me ollaan Hänen.
Nyt ei katsota pärstäkerrointa, ei menneitä tekoja pahassa ja hyvässä.
Nyt kysytään: uskotko?
Haluatko ottaa Hänet vastaan?
Meille annettiin lahja.
Arvokas lahja annetaan arvokkaalle ihmisille. Ja me syntiset saimme surimman lahjan kaikista.
Lahjan saa ottaa vastaan nyt ja aina.
Jumala ei meitä hylännytkään.
Jeesus armosta tänne syntyi ja armosta tuleva on takaisin.
Lahja on teidän sydämessänne :-) Ottakaa vastaan :-)
Hyvää Joulua kaikille :-)