isä missä olet nyt kun
heikko oon
sun kainaloon
tahtoisin nyt käpertyä
niinkuin pienenä
nyt on ilta täällä
sängyn vierellä
hyräillä
voisit uneen minut tytön
jota pimeys peiton alla pelottaa
minä rukoilen
on koti hiljainen
sinä lähdit pois kun eniten sua tarvitsin
minä rukoilen
hiljaa toivoen
että löydät vielä joskus tänne takaisin
mikä sinut rikkoi
mikä sai sut niin uuvuksiin
ei suru tahdo ketään rikkoa
se on vain vähän aikaa kylässä
minä rukoilen
on koti hiljainen
sinä lähdit pois kun eniten sua tarvitsin
minä rukoilen
hiljaa toivoen
että löydät vielä joskus tänne takaisin
leikkipuistossa
tyttö keinuu, äiti antaa vauhtia
ja sitten syliin ottaa
pienen keijun jonka siivet kasvavat
niin ne kantoivat
mua ne kantoivat
minä rukoilen
on koti hiljainen
sinä lähdit pois kun eniten sua tarvitsin
minä rukoilen
hiljaa toivoen
että löydät vielä joskus tänne takaisin