Ensimmäinen leiri on venynyt jo yli puolen välin ja toistaiseksi luulen pärjänneeni jopa ihan hyvin. Vähän on välillä hakusessa vielä tämä homma ja toisinaan tekisi kauheasti mieli epäröidessäni sysätä vastuu jonkun muun niskaan. Aivan sama kuka ekana tulee vastaan. :D Mutta kyllä mä oikeesti nautin tästä hommasta. Tänään sain nähdä aivan korvaamattomia kirkkaita ilmeitä pienimpien tyttöjen kasvoilla kun he ensi kertaa pääsivät ylittämään minimaalisesti korotettuja puomeja sekä pienen pieniä esteitä. Se tuntui kyllä oikeasti tosi palkitsevalta... Ja oli hienoa katsella miten tytöt halailivat ja suukottelivat ratsastamiaan poneja, jotka urheasti olivat kantaneet pelokkaat lapset puomien yli. ^^
Odotan edelleen loppukesää ja tulevia leirejä innolla. Kunhan nää ekat viikot on ohi ja oon päässyt paremmin kiinni tähän hommaan, pystyn varmasti vielä paremmin nauttimaan lasten kokemista ilon ja onnistumisen hetkistä. Tänä iltana tulen varmasti vielä näkemään monta iloista kasvoa kun viemme tytöt "yömaastoon". Toisin sanoen he pääsevät ratsastamaan kakspäällä noin kilometrin mittaisen lenkin käyntiä taluttajan kanssa. Jännää tästä tekee se, että tytöt saavat mennä ilman satulaa ja teemme retken yhdentoista aikaan illalla, kun aurinko alkaa jo hiipua ja muu tienoo hiljenee täysin.
Vielä pitäisi tänä iltana pitää teoriatunti valjastamisesta ja hevosella ajamisesta sekä kierrättää tyttöjä kärryajelulla kentällä. Kivaa päästä ajamaan hevosella taas pitkästä aikaa, vaikkakin vain käytiä ja ravia joitakin kierroksia... Niin ja huomisen tunnit suunnittelen myös illemmalla ja jaan hevoset aamun tunteja varten. Maastoja ja koulutunteja luvassa huomenna. Pääsen itse vähän helpommalla, kun apuohjaaja vetää maastot... (: