VOI VITTU mä rakastan mun äitiä saatana.
Huutanu taas koko päivän, vittu oo mitään sille tehny nii kaikki on taas meidän muiden vika ja koskaan me ei auteta sitä ja tehdä yhtään mitään. Aikune ihmine saatana. Minäki koko päivän istunu omassa huoneessa ja siivonnu huonetta, leikin reippailija Hemulia ja käytin kaikki pienemmän seinän julisteet alhaalla, imuroin oma huoneen, nostin hyllyn pystyyn ja järjestelin sen uudestaan, nidoin niitin sormeen, kaivelin vanhoja lehtiä, joista löysin AN CAFEN HAASTATTELUN HEHEHEHE ja kiinnitin peilin ja uuden lampun seinään. Huomenna tuunailen vielä sen kattolampun ja voin jopa olla tyytyväinen mun huoneeseeni. Äsken rages että pitää pyykit pestä itse koska se ei ala meitä täällä passaamaan. Sen jälkeen se tuli, että jos mä aion lukion käydä, mä en saa lähteä pois kotoa. Joudun käymään Simon lukion.
SIIS ANTEEKSI MITÄHÄN VITTUA? Vittu eikö se tajua mitä se mulle tekee, mua ahdistaa täällä jo nyt ihan tarpeeksi, pitäisikö tänne jäädä vielä yli kolmeksi vuodeksi kitumaan? Mä oon varmaan lukion jälkeen tyyliin kuollut sisältä, mun tekis jo nyt mieli muuttaa ja painua helvetin kauas täältä.
kuolkaa kaikki.