En jaksais uskoo, että huominen vois parantaa arvet sydämestä, joita enkelitkin kavahtaa.
Nyt joka sana satuttaa, siks korvat peitän käsilläni.
En mä ole hämilläni, mut en silti käsitä miks aina mua sattuu vaikka mä yritin parhaani.
Miks aina joku sai vedettyy maton altani?