IRC-Galleria

Usein sanotaan: mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Suomen nykyisen hallituksen maahanmuuttopoliittisia linjauksia katsellessa näyttää pahasti siltä, että Suomi seuraa Ruotsia myös maahanmuuttoasioissa. Tämä tulee johtamaan siihen, että Suomi vajoaa samaan monikulttuurisuuden suohon kuin rakas naapurimmekin. Otetaan muutama esimerkki, mitä kaikkea monikulttuurisuus on aiheuttanut Ruotsissa.

Ruotsissa nykyisin 17 prosenttia alle 18 vuotiaista lapsista on joko syntynyt ulkomailla tai syntynyt ulkomailla syntyneille vanhemmille. Tämä tarkoittaa noin 330 000 lasta. 10 vuotta sitten luku oli 13 prosenttia eli 260 000 lasta. 2000 luvun alussa Ruotsiin muutti vuosittain 15 000 lasta, vuodesta 2006 20 000 ja viime vuonna 24 000. [1]

Ruotsin sosiaalihallituksen tilastot kertovat, että vuoden 2008 sosiaalituen kokonaissummasta (9,5 miljardia kruunua) 64 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille. Tämä osuus on paljon, kun otetaan huomioon, että Ruotsissa asukkaista vajaa 14 prosenttia on ulkomailla syntyneitä. [2] [3]

Myös monikulttuurisuuden kannattajat ovat aiheuttaneet kuluja Ruotsissa. Sydsvenskan-lehden tekemän selvityksen mukaan antifasistien ja vastaavien tahojen riehumisesta aiheutuneet kulut vuoden ajalta pelkästään Malmön/Lundin alueella ovat noin 58 miljoonaa kruunua (5,6 miljoonaa euroa). Monikulttuurisuutta kannattavien väkivaltaisten tahojen liikehdintä on kasvussa. Ruotsin turvallisuuspoliisin (Säpo) mukaan aktivistit ovat uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Ruotsissa todella korkealla. Esimerkiksi 48 000 asukkaan Borlängessa Taalainmaalla asuu arviolta 1000 somalia. Heistä vain 10 prosenttia käy töissä. Myöskään yrittäjinä somaleita ei näy. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen edustaja Maria Ines Ribeiro de San Juan mukaan tähän on kaksi syytä: kielitaidon puute ja korkojen maksun kieltävä sharia-laki. [4]

Eräs monikulttuurisuuden erityispiirteistä on jengiytyminen. Esimerkiksi aikaisemmin rauhallisena tunnettu Rosengård-lähiö on nykyisin monikulttuurinen helvetti, joka tunnetaan jatkuvista mellakoista ja jengisodista. Alueen jengeistä tunnetuimpia ovat Mustat kobrat, Mustat skorpionit ja Leijonaperhe. Poliisin tietojen mukaan jäsenyys jengeihin maksaa porukasta riippuen 2 000-5 000 kruunua ja eroaminen niistä 50 000-100 000 kruunua. Jengien aktiviteetteihin kuuluvat muun muassa väkivalta, uhkailu, painostus ja huumekauppa. Jengiläiset nauttivat suurta ihailua nuorten maahanmuuttajien keskuudessa. Maahanmuuttajanuorten asenteiden ja arvojen rappiotilasta kertonee myös se, että Rosengårdin alueen kouluissa todistusten arvosanat putosivat päättyneenä lukuvuotena. Koskaan aikaisemmin tilanne ei ole ollut yhtä huono. Ainoastaan kolmen yhdeksäsluokkalaisen todistus kymmenestä riittää lukioon. Myös ruotsalaiset terrorismin tutkijat sanovat, että Rosengårdin lähiö on radikalisoitunut huomattavasti viiden viime vuoden aikana. Rosengård ei ole suinkaan ainoa paikka Ruotsissa, missä monikulttuurisuus tekee tuhojaan. Vastaavia ongelmia on muun muassa Falkenbergissa, Herrgårdenissa ja monissa muissa paikoissa. [5] [6] [7]

Kaikkien muiden Länsi-Euroopan maiden tavoin myös Ruotsin integraatiopolitiikka on epäonnistunut. Näin kertovat muun muassa tilastokeskuksen uusimmat tilastot, joiden mukaan maahanmuuttajat keskittyvät samoille alueille. 38 alueella on suuret maahanmuuttajakeskittymät. 38 alueesta yhdeksässä on maahanmuuttajia enemmän kuin 80 prosenttia. Esimerkiksi Södertäljen Ronnassa maahanmuuttajien määrä on noussut kymmenessä vuodessa 66 prosentista 84 prosenttiin.

Ruotsissa turvapaikanhakijoiden tulva on paisunut yli äyräiden, ja monet kunnat eivät enää selviä tulijoiden kanssa. Yksi tällaisista kunnista on Katrineholm, joka aikoinaan laati sopimuksen maahanmuuttoviraston kanssa siitä, että he vastaanottavat 100 tulijaa vuosina 2007-2009. Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa hoito- ja koulupaikkojen löytäminen. Kunta on esittänyt vastaanottamisen lopettamista kokonaan ensi vuodesta alkaen. Muun muassa tällaisia tapauksia varten maahanmuuttovirasto on laatinut ja julkaissut mustan listan niistä kunnista, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan ankkurilapsia. Kaksi kuntaa kolmesta on sanonut "nej, tack". Maahanmuuttovirasto, Pelastakaa lapset ry. ja lapsiasiamies ovat käyneet mustalla listalla avoimeen hyökkäykseen kyseisiä kuntia vastaan. Listan ja hyökkäyksen tarkoituksena on saada kuntien asukkaat tuntemaan syyllisyyttä ja puskemaan painetta päättäjien suuntaan. [8] [9]

Monikulttuurisuuden myötä myös sananvapautta on alettu rajoittaa Ruotsissa. Tässä vain yksi esimerkki monista tapauksista: Expressen-lehti uutisoi (16.10.2009), että Nobel-museossa pyöri reilun puolen vuoden ajan näyttely, jonka yhteydessä esitettiin myös Theo van Goghin Submission -lyhytelokuvaa. Näyttelyyn kutsuttu paikallinen imaami Abd al Haqq Kielan löysi kuitenkin taideteoksesta muslimeja loukkaavia kohtia, jotka leikattiin pois ennen sen esittämistä yleisölle.

Kyselyjen mukaan Ruotsidemokraatit on noussut Ruotsin neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi. Syitä suosion nousuun ei tarvitse kauaa miettiä, kun otetaan huomioon, että Ruotsidemokraatit on ainoana puolueena Ruotsissa ottanut voimakkaasti kantaa maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ongelmiin. Ruotsidemokraattien suosio ei ole tullut tyhjästä, vaan siihen on olemassa selvä syy: puolueelle ja sen ajamille asioille on tilausta.