Väärin ajattelija, viirus täällä
Massii kääritään, pidä kiirus päällä
Etin faijaani, kunnes valkeni
Meit ei yhdistä muut ku nää samperin kalterit
Kalpeni faijaki, oon sen faijan vankina
Sen iso pää, sen pieni vankila
Päiväst toiseen, samaa skeidaa
Elämä hirttonarul ystäväni tseinaa
Kuolema on hienosto sisäpiirirouva
Mä en sitä pelkää, joten tekään elkää
Täl tekeleelkään ei mitään mistä piittaisin
Viikka päälleni musta hartiaviittasi
Eile pajautin, vedin ujoo keskarii
Lähetin itselleni siinä sitten tekstarii
Mustaa vihreel siin luki "mitä vittuu?"
Uskon ettei koskaan vastausta kai tuu tippuu
Tää maa, on syntinen laulu
Elämä vitsi, kuolema nauru
Turhaan tääl vitutukseen hukkuu
Anna pois sun lapsesi nukkuu
Tää maa, on syntinen laulu
Elämä vitsi, kuolema nauru
Vikan kerran puhallan ja paijaan
Saata mut mustimpaan maijaan
Anna näille lapsille voimaa lopettaa se koulu,
Meit on turha hoivaa, lopetetaan koko vitun touhu,
Meidät feidaa, meit ei tartte seivaa,
Kun ote kirpoo, ei auta arpoo,
Kaikki alhaal varmaan vartoo,
Mut haistata vitut si,
Muovitimantit ei oo vaan ikuisii,
Teille jotka ootte parisuhteessa;
Parisuhde tarkottaa parii suhdetta,
Niille joille tehdään palveluksia;
Ne ketkä tekee niil on taka-ajatuksia,
Miks kännis heitin pitkää sylkee,
Ymmärsin kai maailmaa enkä ollu ylpee,
Eileses reikii ku pallo salibandyssa,
Samaistuminen muhun on hevosen pää sun sängyssäs
Laiva on lastattu, lainattu laineilla
Haaveilla, menneisyyden aaveilla
Otetust lääkkeest tuli sivuoireet
Nauru kaikkos, on kitarat soineet
Hei, älkää näyttäkö mulle peilii
Sanani imelii et hampais reikii
Tuhosin, uhosin, jahtasin feimii
Valheit pudotin, tukotin seinii
Välil pitäs passaa, ei kelaa otan omani
Välil ei oo massii, pitää rullaa povarii
Armeija varasti yheksään kuukautta omaani
Siks mannerheim on mun kunnia romaani
Minuuden asteit, tänää on vähä
Mä, övereis psyyke tuhannen päreinä
Muistakaa lapset, heikki opetti
Että jokainen on myös epäonnensa seppä