IRC-Galleria

Anoreksia
[x] Sinulla on kuiva iho.
[ ] Syöt yhden aterian päivässä.
[ ] Olet heikossa kunnossa.
[/] Vihaat itseäsi.
[ ] Nälkiinnytät itseäsi.
[/] Haluat olla laihempi.
[/] Ihmiset sanovat sinua laihaksi, mutta pidät itseäsi lihavana.
[ ] Ihmiset sanovat sinua liian laihaksi.
2½/8
ADHD (tarkkaavaisuus ja ylivilkkaushäiriö):
[x] Mielesi vaeltelee
[ ] Olet ylivilkas
[ ] Et oikein keskity mihinkään.
[ ] Sinun on vaikea tehdä yhteistyötä, ilman että villiinnyt.
[/] Puhut koko ajan.
[ ] Tarvitset huomiota 24/7.
[ ] Olet äänessä kokoajan
1½/7
Bipolaarinen mielialahäiriö (kaksisuuntainen mielialahäiriö):
[/] Saatat olla villi yhtenä päivänä ja seuraavana masentunut.
[ ] Olet helposti ärsyyntyvä.
[ ] Olet epäsosiaalinen.
[/] Sinulla on välillä hyvin korkea itsetunto.
[ ] Käytät väärin alkoholia, huumeita yms.
[ ] Olet ajatellut tai yrittänyt itsemurhaa.
1/6
Bulimia:
[ ] Oksennat kaiken syömäsi.
[ ] Oksennat vaikka sinulla ei ole paha olla.
[ ] Sinulla ei ole rajoja syömisen suhteen.
[ ] Käytät laksatiiveja.
[ ] Olet urheillut joskus niin paljon, että olet melkein (tai olet) pyörtynyt.
[ ] Sanot olevasi lihava vaikka et ole.
[ ] Ihmiset pitävät sinua liian laihana.
0/7
Käyttäytymishäiriö:
[ ] Olet kiusaaja.
[ ] Uhkailet muita ihmisiä.
[ ] Löydät itsesi usein tappeluista.
[ ] Olet käyttänyt asetta, josta on ollut vaara muille.
[ ] Olet julma ihmisille tai eläimille.
[ ] Olet ahdistellut jotakin.
[ ] Olet tuhonnut muiden omaisuutta tahallasi.
[/] Valehtelet usein.
[ ] Olet ulkona joka yö.
[ ] Olet karannut kotoa.
½/10
Masennus:
[ ] Olet aina surullinen.
[ ] Et näe tulevaisuudessasi mitään toivoa.
[ ] Et ole enää kiinnostunut asioista mistä ennen olit.
[ ] Löydät itsesi usein makaamasta sängystä keskellä päivää.
[ ] Sinulla on huono itsetunto.
[/] Kaikki paha mitä tapahtuu on aina sinun vikasi.
[ ] Vaikutat aina heikolta
[ ] Olet huono koulussa.
[ ] Olet ajatellut tai yrittänyt itsemurhaa.
[ ] Olet karannut kotoa.
[ ] Koet että sinulla ei ole toivoa.
½/11
Pakkomielteinen häiriö:
[x] Sinulla on päivärituaaleja.
[/] Sinulla on inhottavia ajatuksia joita vihaat.
[/] Sinun pitää tehdä jokin asia monta kertaa ennen kuin se tuntuu oikealta.
[/] Sinun pitää pitää tietyt asiat täydessä kontrollissa.
[x] Olet satuttanut itseäsi.
[x] Pelkäät sairastuvasi vakavasti.
[x] Sinun pitää tarkistaa jotkin asiat monta kertaa.
5½/7
Posttraumaattinen stressioireyhtymä :
[ ] Sinulla on monesti takaumia jostain kokemastasi kamalasta asiasta.
[ ] Näet toistuvasti unia elämäsi aikana tapahtuneista ikävistä asioista.
[ ] Luulet kaiken tapahtuvan joskus uudestaan.
[ ] Voit olla tai olet epäsosiaalinen.
[ ] Olet kadottanut rakkauden niihin asioihin joista ennen pidit.
[ ] Et ole nukkunut paljoa lähiaikoina.
[x] Pelkäät kuolemista aikaisella iällä.
[ ] Saatat saada raivokohtauksia
[] Käyttäydyt lapsellisemmin kuin ikäisesi yleensä
1/9
Skitsofrenia:
[ ] Sinulla on usein hallusinaatioita.
[x] Sinulla on outoja ja epätavallisia unia ja ajatuksia.
[ ] Saatat sekoittaa todellisuuden ja kuvitelman.
[/] Luulet ihmisten aina katsovan sinua tai puhuvan sinusta.
[ ] Tunnet paljon tuskaa ja pelkoa.
[ ] Sinulla on ongelmia ihmissuhteiden kanssa
[ ] Et pidä hygieeniastasi tarpeeksi hyvää huolta.
[ ] Olet hyvin ujo.
[ ] Puhut usein itseksesi
1½/9

_____________________________________

Tän mukaan mulla ois jonkinlainen pakkomielteinen häiriö... Mutta ei näköjään sitte muita ongelmia. Onneksi.

kopioi tämä alle 2 minuutissa tai kuolet ensi yönä!
Juotko - En jos energiajuomia tai limuja lasketa.
Seurusteletko - en
Poltatko - en.
oletko ihastunut - 1/3 rakastunut, 1/3 häiriintynyt, 1/3 ihastunut
oletko rikas - oLIN
missä talossa asut - Omakotitalossa
oletko koskaan ollut venäjällä - en

Kopioi tämä päiväkirjaasi minuutin sisällä, niin saat illalla ihanan tekstiviestin ♥ !

Juu siis viimeviikolla olin loman Hesassa Zackillä ja lauantaina kun lähin sinne mulla oli kurkku kipee. Flunssa saakeli vieköön yllätti, mut perjantai-lauantai välisenä yönä! Kohtalo, perkele! Ja sit se paheni. Lopulta mietin, että se oli hemmetin tyhmästi tehty ku Zackin saatto tulla kipeeksi... T.T Lauantaina oltiin stadissa muutamien tyyppien kanssa ja illalla Zackille. Parin päivän aikana sit vedettiin jätskiä, monsteria(<-- Hell yeah!!) ja kaikkee muuta aivan mahtavan mahtipontista. Sunnuntaina oltiin melkein koko päivä sisällä. Aamulla yritettiin tanssia tanssimatolla, mutta lopulta siitäkään ei tullu mitään. Mulla oli hankaluuksia tanssia flunssan takia ja sit lopulta Zackin oli niin ihana, että se ei halunnu itse tanssia... ÓwÒ Olin niin otettu siitä. Sit loikoiltiin taas sängyssä. Illalla me sit lopulta lähettiin fiilis pohjalla kävelee ulos ja sit tuli tunti käveltyä ja kolhittua jalat. Ja näin.
Nyt kulunut viikko olisi pitänyt ottaa rauhallisesti, mutta EI. Joka päivä oli jotain menoa. Eli ei oo flunssa vieläkään lähtenyt minnekkään. Huoh. Kyl se joskus lähtee. Se taitaa vaan tyjkätä musta~
Huomenna sitten Nekolle ja värjätään hiukset! WUHUU~! VIHDOIN!!

No siis. Mitä nyt tästäkin päivästä laittais. Heti aamusta kusetettiin kun en tiennyt, että on aprillipäivä... Mut se oli lopulta kiva. Itte en oo kyennyt ketään huijaamaan, paitsi kerran. Äitiä nimittäin. Sekin oli ihan tyhmä juttu.
Just noin tunti sitten tulin kotiin tallilta. Ja kohta varmaan pitäs mennä pehkuihin kun ei jalatkaan enään kanna... """ Sitsitsit, ööö, tänään oli paras esimerkki sille mun motolle (ei mitään hyvää ilman jotain pahaa, jne.) kun tota pääsin tanssimatolla yhden biisin expertillä ja sain siitäki B:n >w<*tuuletusta* MUTTA, sitten kävi sellanen surullinen juttu, että pääsen hesaan ja nään Zackin vasta lauantaina, koska tämä kyseinen ihminen lähti tänään laivalle. Toivottavasti heillä on hauskaa!! ^^
Mutta siis öitä vaan ihmisille, hyvää aprillia ja hyvää pääsiäisttä ja PALJON SUKLAAMUNIA!!

Ainiin sit sain tänää yheltä kaverilta kaksi Junia, Renin ja kolmannen Horohoron! JEA, MINIFIGUURI- YAOITA!!! XDD

"What things do you hate?"
"Well, hate it's a really strong word, but I really hate it when people try to kill me."

XDD

"No matter what, Horo, I will come looking for you. And some day I will finally find the courage to tell you what I have always wanted to," I whispered to myself, and to Horo, if he could hear me, "and someday you will know the truth. But for now, I will keep you in my heart, for that is where everyone I love goes, and that is where only you are welcome."

Ei mitään hyvää ilman jotain pahaa, eikä mitään pahaa ilman jotain hyvää.

Jos unohdat mitä sinun piti sanoa, mutta muistat sen myöhemmin, se on sen arvoista.

Elämän monet pienet teot tekevät yhdestä isosta teosta mitättömän.

Älä tee, älä sano, jos joudut pyytämään sitä myöhemmin anteeksi.

He eivät tiedä milloin kuolevat.
He eivät tiedä kehen täysin luottaa.
He eivät tiedä ketkä ovat ystäviä.
He eivät tiedä kelle puhua.
He eivät tiedä kenen kanssa jakaa ajatukset. Synkimmätkin sellaiset.
He eivät tiedä kaikkea itsestään.

He potevat tuskaa
He itkevät,
he valittavat,
he pyytävät apua.

Entäs sitten kun he saavat apua ja särkylääkkeitä?

He eivät tiedä mitä tehdä. Miten kiittää. Kertoa miltä tuntuu.

Haluan nyt sanoa,

Kiitos, kaikille, jotka ovat muuttaneet minua, tehneet minusta sen mitä olen. Sillä ilman sitä, en olisi saanut elää. Edes tässä tietämättömyydessä.

Kiitos,
Kun olette olemassa
Kun olette ystäviäni
Nyt tai ikuisesti.

Tuoli, jolla istun on puuta ja sen selkänoja on kaareva. Maalattu valkoiseksi, jotta se sopisi tähän paikkaan. Tänne, jonne kukaan tuskin haluaa. Nyt olen täällä, vaikka olen yksi niistä, joka ei halua tänne. Pahinta on se, että istun sinun vierelläsi. Sinä olet se, joka kärsii kaikki fyysiset kivut. Olet tosin aina kestänyt ne. Olet kestänyt kaikki ne iskut, jotka olet täällä julmassa maailmassa saanut. Minä taas kidun ne henkiset iskut. Sisaresi ei ole jostain syystä tullut katsomaan sinua. Pelkää kai. En tiedä, eikä kiinnosta.

Aina käy näin. Aina. Mutta miksi? Siihen kukaan ei tiedä mitään vastausta. Sinä rakennat siltaa, minä taas katson työtäsi vastassa. Tai en minä niinkään vastassa ole. Odotan vain, että olet puolessa välissä rakentamistasi ja sitten tuohan siltasi. En päästä ketään lähelleni. Vaikka kyllähän olen jotenkin onnellinen, että sinä olet se, joka sitä siltaa rakentaa. 'Vain sen takia, että pääset MINUN lähelleni..', ajattelen. En ymmärrä mikä minussa viehättää. Tuskin puhun koskaan ja silloin kun puhun, sekin on vain irvailua tai tiuskimista. Ja kuitenkin jatkat aina rakentamista. Silta toisen jälkeen rakennat siltaa. Pimeän kuilun yli. Syvän kuilun. Taas olet muutaman metrin päässä minusta ja minä tuhoan sen kauniin sillan. Niin se on mennyt. Se on mennyt niin siitä lähtien, kun aloit yrittää päästä lähelleni. Minusta tuntuu, että se seuraa jotain tiettyä kaavaa. Ihan kuin taistelut. Ensin lauotaan päätä, jotta toinen hyökkää. Hyökkäys, tappelu ja lopulta joku häviää. Sama juttu seuraavissa tappeluissa.

Olen huomannut tässä huoneessa yhden asian. Huone on aika viileä, eli sinun mieleesi. Mutta se, miksi täällä on viileää johtuu kai siitä, että ilmastointi on säädelty puhaltamaan viileää ilmaa. Patteri taas on säädetty lämmittämään tätä huonetta. Ilma lämpenee, ilmasto puhaltaa viileää heti perään. En ymmärrä, miksi ne on säädetty niin? Turhaa energian käyttöä vain.
Mutta sitten tajusin, että ne ovat aika samanlaisessa suhteessa kuin sinä ja minä. Ne eivät pelaa yhteen. Mekään emme. Kaksi eri ihmistä, kaksi eri persoonaa. Mutta onhan se niinkin, että esimerkiksi magneeteissa vastapuolet vetävät toisiaan. Minä vedän sinua puoleeni ja pakko minun on myöntää, että sinä vedät minua puoleesi.

Muistan sen kerran, kun sait sen sillan minun puolelleni asti. Sen miten huultesi pehmeys kohtasi minun huulteni. Se ihanan lämmin ja hellä kosketus. Minulla oli silloin niin turvallinen olo. Ihan kuin kaikki muu olisi pysähtynyt. Ja sitten se hemmetin kohtalo puuttui peliin kolme kuukautta sitten. Ja nyt minua paleltaa ihan koko ajan. Minua on paleltanut nämä viimeiset kirotut kolme kuukautta. Ja sinä olet se minua lämmittävä takka. Mutta nyt joku helvetin paskiainen on mennyt sammuttamaan minun tuleni.

Se silta sortuu. Se lähti sortumaan heti kun pääsit minun puolelleni. Ja se mikä minua ihmetytti ehkä kaikkein eniten, oli se, että minä en sitä tuhonnut. Palat vain irtosivat lauta laudalta ja tippuivat toinen toisensa jälkeen sysi mustaan mereen. Jonka syvyyttä kukaan ei tiennyt. Ne vain tippuivat enkä tiedä miksi.

Asetan oikean käteni kalpealle poskellesi. Käteni on kylmä, mutta et pysty huomauttamaan siitä, etkä pysty ottamaan kättäni sinun käsiesi väliin. Et pysty lämmittämään niitä. Etkä tiedäkkään miten paljon se ärsytti. "Kuka käsistäni nyt huolehtii jos sinä et?" sanon ja hieron poskeasi. Minua inhotti nähdä kasvosi noin kalpeana. Yleensä sinulla on ne kirkkaat kasvot. Ja minä olen se aave. Tosin kalpeutesi saattoi osittain johtua ulkoa tulevasta valosta. Se osui valkoisiin seiniin ja sieltä se heijastui kasvoihisi tehden niistä entistä kalpeammat.

Tämä huone, jossa olen istunut sinun vierelläsi, on väriltään valkoinen. Tai seinät ovat valkoiset, mutta ovi, ikkunan reunat ja jotkut tylsät kalusteet on värjätty vaaleansiniseksi. Myös lakanasi ovat vaaleansiniset. Vaaleansininen toistuu tässä huoneessa koko ajan. Aina kun katson pois sinusta, näen vaaleansinistä. Aina kun katson sinuun, huomaan siniset hiuksesi. Päältä siniset, niskan kohdilta tummansiniset tai mustat. En tiedä. En ole kysynyt, etkä sinä ole kertonut. Tosin, ei se minua niin paljoa kiinnostakaan.

Välillä olen katsonut ulos. Käännän katseeni sinne uudestaan. Sen jälkeen kun jouduit tänne, ulkona on ollut mahtavat säät. Pieni pirteä pakkanen ja paistava aurinko. Mutta miksi nyt? Säät ovat olleet kauniita vain silloin, kun sinä et ole saanut nauttia niistä. Ja sinä vielä pidät talvesta niin uskomattoman paljon.
"Et usko, miten kaunista ulkona on. On ollut viimeiset pari kuukautta. Talvesta on mennyt puolet ja sinä vain nukut. Muistat varmaan sen päivän kun olit kuumeessa ja ulkona oli todella kaunis sää. Olit silloin koko päivän ihan masentunut. Mutta nyt ulkona on vielä kauniimpi sää." Nipistän pienesti poskeasi. "Heräisit jo, jotta näkisit minkälaista ulkona on". Et vastaa. Et tee mitään. Kurtistan kulmiani ärtyneenä. Tai no, en ole niinkään ärtynyt. En tiedä mikä tunne mieltäni hallitsi. En edes tiedä mitä teen kun sinä heräät. Suurin osa varmaan ajattelisi, että 'totta kai sä nyt sen kaulaan hyppäät ja suutelet', mutta he eivät tunne minua. Kieltämättä minun tekisi mieli suudella sinua. Olen suudellutkin. Mutta ne kaikki ovat olleet kuolleita suudelmia. Kieltämättä minun tekisi myös mieli hakata sinut vielä pahempaan kuntoon tai jotain sellaista. Mutta minusta tuntuu, että kun sinä heräät, en kykene tekemään mitään. En kykene sanomaan mitään. Olen varmaan vain hiljaa. Mutta en mieti sitä ollenkaan. Toivon vain sinun heräävän. En mitään muuta. Onko se paljoa pyydetty?

Jostain syystä lyön sinua pienesti. "Herää jo." Lyön uudestaan. "Herää jo, herää jo, idiootti.." Alan turhautua. Olen istunut vieressäsi. Kauan. En tiedä olenko istunut tässä tunteja vai päiviä, mutta tiedän, että olen ollut tässä kauan. Olen menettänyt ajantajuni kokonaan. Minusta tuntuu, että olen istunut tässä jo viikkoja.

Idiootti. Ainu, baka, aho.. Kusipääksikin olen tainnut haukkua sinua. Se lista on loputon ja kadun sitä pienesti nyt. Mutta tiedätkö, se sinä olit. Idiootti, joka omisti maailman ihanimman sylin. Ja hulluimman luonteen. Olet sekopää, joka ei pelkää mitään tai ketään. Ja siksi, sinä olet tässä nyt.

Naamasi on ruhjeilla. Tosin melkein kaikki ruhjeet on peitetty laastareilla ja sideharsoilla. Vasen poskesi oli säästynyt melkein kokonaan ja sitä minä silitinkin koko ajan. Siinä on pieni ruhje ja silmä kulmassasi pieni laastari. Oikea silmäsi on musta. Ja myös hieman sinertävä. Mustelman reunoilta saattoi huomata hieman vihreää ja violettiakin. Pantasi tilalla on side. Se kiersi päätäsi muutaman kierroksen. Välillä ajattelin, että se oli sitä varten, että säälisin sinua enkä hakkaisi sinua. Ja se tepsi. Olit niin raukan näköinen, että olen pelännyt lähteä viereltäsi. Jos, vaikka heräisit ja säikähtäisit, että täällä ei ole ketään sinua vastassa. En halua, että niin käy, koska haluan sinun tietävän, että olen sinua vastassa.

En ole varma miten tämä kaikki tapahtui. Kuulemma olit haastanut jonkun ja hävinnyt. Taas pari asiaa miksi haluan hakata sinut. Kun tajusit olevasi häviöllä, lähdit pakoon. Lähdit alas portaita, jotka olivat jäässä. Kaaduit, löit pääsi heikosti lumiseen maahan ja vajosit koomaan. En ole varma tuosta tarinasta, onko se edes totta. Olisin halunnut olla siellä. Todellakin olisin.

Kuuntelen miten sydänkone, vai mikä nyt onkaan, lyö tasaiseen tahtiin. Tahdin nopeutuminen yhtä jatkuvaan ääneen tietäisi pahaa. Hoitajat myöhästyisivät, kuolisit. Tosin en usko, että niin käy. Olet liian jästipää sellaiseen. Et anna meidän päästä sinusta niin helpolla.

Haluaisin sinut tänne. Se riittäisi. Toiset haluaa kultaa, minä haluan yhden ihmisen. Nyt tuntuu, kuin olisit poissa. Kaukana. Kilometrien päässä. Vaikka koskettaisin sinua, se ei ole sama asia. Olet lähelläni vasta silloin kun kosketan sinua ja vastaat siihen. Huomaan iloa pursuvan katseesi ja kuulen äänesi. Silloin olet täällä. Minun puolellani kuilua. Vaikka en ole antanut siltasi kasvaa, vaan olen aina tuhonnut sen, olet sinnikkäästi jatkanut rakentamista. Lähemmäksi, lähemmäksi.. Loppuun asti. Ja lopulta kun olet saanut sillan valmiiksi, olen antanut sinun rakentaa sen valmiiksi, se silta romahtaa. Lämpö katoaa, tilalle tulee jäätävän kylmää ilmaa ja olet taas kaukana. Käsien ulottumattomissa.

Silitän poskeasi hennosti sormenpäälläni. Pehmeä, vaikka onkin kokenut kovia. "Taidat pitää vain hieman taukoa sillan rakentamisesta, etkö?", kuiskaan ja huomaan, että ääneni värisee. "Jatka heti kun olet valmis ja jaksat jatkaa. Olen vastassa. Tällä kertaa olen avosylin vastassa..", sanon vielä perään ja suutelen taas yhden kuolleen suudelman. Kun irrottauduin huulistasi, käännän katseeni ulos. Olin aikaisemmin huomannut, että ikkunan ulkopuolella oli koivu. Nyt sen oksalle lensi pieni lintu ja se lauloi iloisesti. Yhtäkkiä tunnen miten pääsi liikahtaa käteni alla. Olin varma, että en painanut sitä yhtään, joten se olit sinä. Toivonkipinään heitettiin lisää puita. Takkaani heitettiin lisää puita. Nyt tajusin. Tajusin, että, joka kerta kun silta oli romahtanut ja laudat pudonneet kuiluun, ne eivät ole koskaan kadonnut. Ne vain tippuu kuilun pohjalle, pois näkyvistä. Mutta ne eivät ole koskaan kadonneet kokonaan. Se silta ei ole koskaan tuhoutunut kokonaan. Jossain kuilun pohjalla, laudat lojuivat yhdessä kasassa. Ne olivat vielä yhdessä. Ja se silta.. Uskoisin sen olevan toivo. Eihän toivo katoa koskaan.