Anna pessimistin hymyillä!
Aamu oli oikein leppoisa.
Päivällä oli hetken ihanaa.
Iltapäivä oli myös kivaa, tuli naurettua paljon.
Käytiin iltapäivällä Joelin kanssa kiinalaisessa syömässä, oli oikeasti tosi huonoa ruokaa, ikinä en mene uudestaan.
Mietiskelin siellä ääneen Joelille, että jos repäsisin päästäni hiuksen ja sanoisin että se löyty ruuastani nii sais rahat takaisin, koska se oli niin pahaa.
Siinä puoliväkisin söin sitä ja kappas, jumalauta sieltä sitten löytyi se hius. Ei tosin omani.
Pieni karva, kellekkään mitään pahaa tee mutta kyllä alkoi palaa käämit siihen kiekuraan joka sormieni välissä anoi vapautta mutta pistin siltä niskat nurin, puhun siis edelleen siitä hiukesesta.
Meinas taas vähän lähtee vrumvrum mun temperamenttisuus, ja maalitauluna tarjoilija, mutta Joel vaati että en perkele nyt mene mitään valittamaan vaan mennään kaljalle.
Blueoyster, en kokenut omaksi paikakseni, yhdet juotiin. Siitä sitten leffaa katsomaan.
Kämpillä loikoilua, ihana koti, missälie kämppis menee.
Arvaas mitä, ihania ihmisiä on sittenkin olemassa.
Kohta nukkumaan.
Haaveiluttaa!
Jos haluat revitellä, hanki minulle keinoja kaihtamatta kottikärryt