Täällä Joelin&Riikan luona olen pari päivää punkannut, tänään aloitan tekemään itsenäisiä kursseja, pakkohan kouluakin on käydä.
Toissapäivänä Joel meni perinteikkäästi "yhdelle". Riikan kanssa ihmettelimme, kuinka yhden oluen juomiseen voi mennä 4 tuntia. No ei sitä sekuntia kauempaa mietitty.
Kunnes sankarimme saapui takaisin, enemmän kuin yhden juoneena, oli sirkus keskuudessamme.
Alkuillasta J&R kettuilivat kun olen talon vauva, nuorin. No tämähän muistui sankarin mieleen, Joel halusi välttämättä taluttaa minut takaisin sänkyyn ja antaa unileluksi hänen huivinsa.
"Joel, sinuahan tässä pitäisi taluttaa, kyllä mää pääsen itse nukkumaan, mutta pääsetkö sinä? Ja nyt turpa kiinni, Riikka nukkuu ja sillä on aamulla tanssitunti!"
"Vauvva, vauvvvva, tuitui vauvva.. nyt vauvva nukkuu, vauva alkaa nukkumaan"
En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa kun kellokin läheni viittä aamulla.
Muutaman kerran kun nostin sankarin lattialta ylös ja pidin hänet erossa Riikan huoneesta, sain hänet mentyä nukkumaan, tosin nostin Joelin käsivarsille ja asetin oikeinpäin sängylle, eikä sankari siinä mielentilassa tiennyt mihin tarkoitukseen tyyny ja peitto ovat. Ohjeistin että näitä käytetään nukkumiseen. Aamulla pääsin itse vihdoin nukkumaan.
Näin jälkeenpäin naurattaa, enkä kaikkia juonenkäänteitä jaksa kirjata ylös. :D
Eilen saapui sankarille itse tappokrapula, en ole nähnyt koskaan ihmisen oksentavan niin monesti krapulan takia, eikä raukka edes muista aamustakaan mitään kun oli vielä ihan kännissä silloinkin..
Riikan kanssa lähdimme ostamaan remontointi tarpeita. Kauppa jonka nimeä en juuri nyt muista (rtv?). No siellä pari ihmistä katsoivat meitä huvittuneena varmaankin ajatellen, mitä helvettiä nuo täällä tekee. Emme kieltämättä näytä ihmisiltä, jotka tietäisivät remontoimisesta hevon helvettiäkään. Pienen haavankin kaupassa sain kun Riikka vahingossa sohaisi minua tällä -erittäin mielenkiintoisella- työkalulla jonka nimeä en tiedä, no tapetteja sillä kuitenkin revitään. Onneksi tuli vain ihan pieni pintahaava.
"Riikka, kato! Tää on jotain...korjausliimaa! Alennuksessa! Euron maksaa vaan, tää me kyllä ostetaan, kuitenkin jotain hajoo!" "Joo, se ei olis yllättävää!"
Hämmentyneinä katselimme tuotteita ja ainakin minä mietin monen tavaran kohdalla, että mitähän vittua tälläkin tehdään..
Ostokset tuli tehtyä ja kaipasimme jotain mieltä rauhoittavaa niinkin henkisesti raskaan kokemuksen jälkeen. Suuntasimme siis kapakkaan, josta minä en ostanut mitään. Liian kallista, Riikan kumottua tuoppinsa suuntasimme tien toisella puolella olevaan kapakkaan. Siellä joimme yhdet tuopit ja pähkäilimme, mitä tekisimme seuraavaksi. Päätös oli selkeä, ensin lidlistä ruokatarpeita, stocmannilta tupakkaa ja alkosta pullo viiniä. Jos vaikka innostuisimme siemailemaan sivistyneesti halvinta viiniä mitä alkosta löytyi. No melkein halvinta.
Takaisin kämpille saavuttuamme minä aloin mutustamaan kalapuikkoja. Ei oikein enään innostanut juoda. Riikka meni aikaisin nukkumaan, minä ja Joel valvoimme. Oli ollut vähän heikko olo jo muutaman tunnin, taisi verensokerit heitellä aika pahasti suuntan ja toiseen. Ruoka auttoi vähän.
Kun Weeds alkoi, päätin korkata viinipulloni ja mussuttaa karkkia.
Katsoimme The Simpsons elokuvan ja -muutaman- jakson Sinkkuelämän kuudennetta tuotantokautta. Joel olisi voinut valvoa vaikka kuinka pitkään, mutta kello oli jo 3 ja minä olin herännyt ihmisten aikoihin, joten halusin jo nukkumaan.
Nyt elämme tätä päivää, Riikka on koulussa, Joel tekee jotain olohuoneessa. Minä datailen.
Saa nähdä mitä tänään keksimme. Eikä kyllä noihin kouluasioihin motivaatiota löydy. Pakko silti tehdä. Mutta onneksi ei opistolla tarvitse olla, ja olen saanut jo kaavailtua kouluasioitani ja edistynyt oikein hyvin. Ihanaa olla Tampereella. Ottakaa ihmiset yhteyttä.
Nyt itsenäisten kurssien kimmppuun.