Ei sanat riitä sanomaan, eikä ilmeet kertomaan, että oot mulle se yks ja ainoa, jonka haluun viereeni, kun koko muu maailma kaatuu.
Katsotaan yhdessä kun aurinko laskee, ja toivotaan, että se vielä huomenna nousee. Jos mä en nää enää nousevaa aurinkoa, haluun ainaki nähä sut, sillä tuot mun elämään valoa enemmän ku tuhat aurinkoa.
Sanat jää kurkkuun kiinni, en saa sanotuksi mitään. Kuiskaan vaan korvaasi sen, mitä oikeesti tunnen. En ajatellu ku sanoin, sanoin mitä ajattelin. Kerroin että rakastan sua, ja oot mulle ainut koko maailmassa<3
Hf.Pcf
Koko tänä aikana, oon oppinu tuntemaan sut paremmin. Päivä päivältä rakastan sua enemmän. Välillä voin olla sulle vihanen, ja sä mulle. Mutta silti tiedän, että säkin rakastat mua. Kun mä nään sut, ympärillä ei oo ollenkaa muuta maailmaa. Vaan sinä ja minä.
Oot niinku kynttilän liekki, välillä se himmenee, mutta palaa kuitenkin. Ja kun se saa vähän ilmaa siipien alle, ni se syttyy palamaan kauniisti.
<3
Ku tiesin, ettet ehkä olis siinä enää huomenna, aloin oikeesti miettiä.
Ei mulla ois mitään jos sä menisit.
Kaikesta mä muistaisin vaan sut ja sun tummat silmät.
Ei kaikki oo ehkä ollu täydellistä, mutta ollaan kasvettu vahvemmiks, ja tiedetään, että vastoinkäymiset on osa elämää. Täytyy oppia myös nousemaan takaisin siivilleen ja uskoa huomiseen.
Sun kanssas mä jaksoin hymyillä, vaikka oikeesti mä olin murtunu ja mua itketti.
Sä pidit mut pystyssä ja muistutit, että pitää taistella.
Eikä se oo ollu turhaan.
Jos oitais epäonnistuttu, oltais ainaki voitu sanoa että yritettiin.
Mutta nyt, ku ollaan päästy yli ja kuljetaan kohti valoa, voin sanoa, ettei oo ollu turhaa.
Ei oo ollu turhaa se, että kannustit mua jatkamaan, ja vaikka uuvutti, niin silti tehtiin kaikkemme.
Sä oot mulle kalleinta, nyt teen kaikkeni, että tää pysyis.
Uskotaan yhä tulevaisuuteen ja katotaan mitä se meille antaa.
Ja vaikka mitä tapahtuis, sä voit aina olla varma, että mä rakastan sua.
<3Nuutti<3