IRC-Galleria

... Kasvoillesi nousi hymy, huomasin ettet tiennyt itsekään miksi. Katsahdit mua välillä suoraan silmiin, ja välillä katseesi laski alas, jonnekkin...
En ajatellut että satuttaisin sua niin paljon, mutta satutinkin... aivan liikaa sinunlaisellesi ihmiselle. Olet niin herkkä ja mukava, niin ystävällinen ja huomioon ottava.
Luulin että sun olisi parempi olla ilman mua. En tiennyt että ajattelit niin vakavasti, en halunnut satuttaa sua tai saada sua ajattelemaan mitään niin kauheaa, mihin sorruit.
Me luvattiin ettei meitä mikkän vois erottaa, se päivä kuitenkin koitti, sinä petit mua. En ajatellut... teit sen vain mun tyhmyyteni vuoksi.

"Jos sut vielä mä takaisin saisin, syliin ottaisin, ruristaisin, vasten rintaani. Irti päästäisi en, en koskaan. Selvittäisin sen mikä selvittämättä jäi.
Pois sua päästäisi en, en koskaan enää jos sut takaisin saisin.

Veit multa sydämmen, kaiken sen mitä mulla oli. Muistan sut iltana kirkkaana, aurinkona valoisana, valona... joka mut oikeaan opasti. Opetit mut rakastamaan, opetit mut yrittämään, opetit mut uskomaan, maasta jälleen nousemaan, mutta miksi et opettanut mua Unohtamaan...

Tuu takaisin, anna mulle uusi mahdollisuus, pidän susta kiinni, annan anteeksi, unohdan kaiken. Päivääkään elämäni aikana sinun kanssa eletyistä ajoista en pois vaihtaisi."

Katsoin vielä kerran ikkunasta ulos.... Kohta olisi Joulu....

Sä tulit silloin.
Oli kylmä.
Mutta minulla ei enää sen jälkee ollut.
Lämmitit sydäntä.
Sulatit sen.
Mutta nyt taas sydämeni jäätyy hiljalleen pois.
Sinun lähtiessäsi.

Minä ajattelen sinua koko ajan.
Aamuisin, päivisin, iltaisin jopa,
unissanikin.

Miksi?

Sinähän olit vain poika,
joka otti, petti ja jätti.

Silti en sinua pysty unohtamaan.

Rakas, anna anteeksi
olin tyhmä, tiedän sen
Tule takaisin
Minne menisin ilman sua?

Anteeksi, tiedän sen,
ettei tätä voi korjata
En voi pyytää luottamusta
enkä pakottaa uskomaan.

Kulta anna mahdollisuus
ei koskaan enää
Ota syliin ja anna anteeksi.

Sinä kävelit
Toisella puolella
Tyhjää käytävää
Kävelit minua vastaan
Välillämme pelkkää
Tyhjää tilaa
Eikä siinä ollut mitään
Ja olit kauempana kuin koskaa

Kysyin haluisinko tietää,
lensin hetken,
sain vastauksen,
se sattui ,
niin paljon,
että vihaan sinua aina

haikailin vielä perääsi,
sillä oikeesti taisin rakastaa,
en ennen oo mitään sellasta kokenut,
kiitos siitä.

mutta totuus on se,
että ei ikinä olla enää niinkuin ennen,
mikään ei toimi,
sekin sattuu muhun,
kun tuntuu et sinä et välittänyt niin paljon kuin minä.
oliko se niin?
Luulinko olemattomia susta ja musta? nääkysymykset ovat piinanneet mua liian kauan. tahdon päästää sut vain menemään, vaikka et ymmärräkkään kuinka vaikeeta se on. />
et kertonut sitä heti,
mut huomasin sun olevan poissa,
lopullisesti.
teit saman mulle,
me ollaan ikuisesti kuolleet toisillemme. et pysy korjaamaan sitä,et edes luopumalla sun petturuuden jäljestäsi.

mä en ainakaa muistais

Kerro, miten ja missä me tapasimme ensimmäisen kerran?

Sinä joka kommentoit/luit tämän, kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä miten moni sinut muistaakaan !

Puolestas kävin helvetin ja melkein selvisin

Kuinka ihana osaat ollakaan.
Kun itken...käyt halailemaan.


Sylisi niin turvallinen on.
Rakkaus ilman sanojakin kaunis, ajaton.


Vaikka pelolla siivet painavat niin.
Vierelläsi lennän tähtiin kaukaisiin.


Pois unohdan murheiden mustan majan.
Kanssasi ylitän hiljaisen onnen rajan.


Sinua hellästi tahdon koskettaa.
Sipaista sormillani hiukset korvien taa.


En osannut edes aavistaa.
Että näin paljon iloa elämä ojentaa.


Myrskytköön vaan meri maailman.
Läheltäsi löydän aamun kauneimman.


Kätesi kosketus lohduttaa niin.
Hymysi nostaa sydämeni taivaisiin.

Sunrise Avenue - Fairytale Gone Bad