Pakko todeta, että elämä osaa joskus yllättää. Aika kauan on ollut sellanen fiilis, että ei oo juuri kiinnostanu ihmisiin tutustua, eikä mahdollisuuksiakaan ole ollut. Ja sitten ihan yhtäkkiä elämään tipahtelee ihmisiä, joista oikeesti pitää ja joiden kanssa on mukava olla, omana itsenään. Joku on asunu lähellä, eikä sitä oo tuntenu, joku taas on ollu tuttu, mutta yhtäkkiä homma vaan alkaa toimia. Mä en olis minä, ellen väittäisi, että Jumalalla on taas ollu sormensa pelissä. Näin se vaan kuulkaa menee, että kaikella ON aikansa!