IRC-Galleria

Ennen kuin viillät..

.. mitä seurauksia sillä on elämääsi.

Tulet nauttimaan siitä.

Tulet huomaamaan, että veri ja kipu addiktoivat.

Vaikka luulet voivasi tehdä vain pari pientä haavaa, jotka eivät ole syviä ja paranevat hyvin..

Niistä tulee syvempiä.

Niistä jää arpia.

Niiden paraneminen voi viedä kuukausia.

Arpien katoaminen vuosia.

Jos luulet voivasi rajoittaa viiltämisen vain yhteen alueeseen kehossasi, mietihän uudestaan.

Kun ehjä iho loppuu, sinun täytyy viiltää muualle.

Ole valmis eristäytymään muista ihmisistä ja elämään jatkuvassa häpeässä.

Vaikka olisit maailman rehellisin ihminen..

Huomaat valehtelevasi ihmisille, joita rakastat.

Vetäiset itsesi kauemmas ystävistäsi, kun he koskettavat sinua, aivan kuin heidän kätensä olisivat myrkkyä.

Sinua pelottaa, että he tuntevat jotain paidan kankaasi läpi, tai koskettaminen yksinkertaisesti sattuu niin paljon.

Ole valmis menettämään hallinta niin täysin, että pelkäät seuraavaa viiltoa, koska et tiedä kuinka paha siitä tulee.

Odota vain, kymmenen haavaa muuttuu sadaksi.

Ole valmis siihen, että koko elämäsi on vain viiltämisen ajattelua.

Viiltämisen, ja haavojen peittelyn.

Odota vain, tulee kerta kun viillät “ liian syvään “.

Tulet hulluksi, kun veren tulo ei lopu.

Ja huohotat..

Ja koko kehosi tärisee.

Sinulla on paniikkikohtaus ja olet kauhuissasi, muttet voi kertoa kenellekään.

Siispä istut yksin..

Rukoillen, että kaikki kävisi hyvin.

Vannoen, ettet enää koskaan mene niin pitkälle.

Mutta sinä menet, ja vielä pitemmälle.

Älä huoli, sinä opit hoitamaan haavojasi niin että voit viiltää yhä syvemmälle, ja välttää ensiapuun joutumisen.

Ja mitä paremmaksi tulet haavojesi hoitamisessa, sitä syvempiä niistä tulee.

Sinä valehtelet itsellesi ja hyväksyt sen, että huomaat kuluttavasi kymmeniä euroja joka kerta, kun menet apteekkiin.

Tunnet sydämesi sykkeen joka kerta kun menet tiskille tekemään tilauksesi.

Perhoslaastareita..

Monia erilaisia sidostarpeita..

Puhdistusainetta..

Voidetta tulehduksiin..

Haavateippiä..

Arpien häivyttäjiä..

Naputat kärsimättömästi jalallasi ja toivot, että jono liikkuisi, eikä kukaan tuijota sinua tai ihmettele, mihin tarvitset tuota kaikkea.

Ja samaan aikaan salaisesti toivot, että joku huomaisi.

Joku, joka seisoo jonossa syli täynnä samoja tavaroita.

Joku, joka ymmärtää.

Mutta tietenkään niin ei koskaan käy.

Haavanhoitotarvikkeet eivät ole ainoa asia, johon kulutat rahasi.

Ole valmis ostamaan uusi vaatevarasto.

Pitkähihaisia paitoja kesäväreissä, rannekoruja ja hikinauhoja, saappaita, hanskoja.

Lista jatkuu ja jatkuu.

Alat katsella jokaista uusin silmin.

Tarkastelet heidän vartalojaan löytääksesi merkkejä itsetuhoisuudesta.

Vain toivoen, että tapaisit jonkun kaltaisesi, ettet tuntisi itseäsi niin kauhean yksinäiseksi.

Sinä et edes ajattele sitä, kun silmäsi porautuvat heidän ranteisiinsa ja käsivarsiinsa.

Vain toivoen, että he olisivat kuin sinä.

Mutta he eivät ole.

Sinä näet heidän siistit käsivartensa ja häpeät itseäsi tuntien yksinäisyyden.

Sinä alat tekemään monia asioita yksin.

Sinun täytyy aina pestä pyykkisi yksinäisyydessä, ettei kukaan näkisi veritahroja vaatteissasi ja pyyhkeissäsi.

Sinun täytyy aina olla siivoamassa verijälkiä.

Jynssätä kylpyhuoneen lattiaa.

Pyyhkiä verta näppäimistöstä.

Et enää pysty elämään päivääkään viiltämättä.

Seuraavaksi löydät itsesi yleisestä vessasta repimässä rupiasi auki neulalla, jota pidät lompakossa hätätapauksia varten.

Ja kun olet todella epätoivoinen, mikä tahansa sopii viiltämiseen.

Sakset, auton avain, neula, klemmari.. jopa kynä.

Ei ole väliä, mikä se on.

Kun tarve on tarpeeksi suuri, löydät kyllä jotain.

Sano hyvästit asioille, joita pidit itsestäänselvyyksinä.

Shortsien tai sandaalien käyttäminen.. pedikyyrit.. hihattomat topit.

Tavallinen kesäpäivä rannalla tai uima-altaalla muuttuu kaukaiseksi muistoksi.

Ja sinä tulet kutisemaan.

Niin paljon, että näyttää kuin sinulla olisi kirppuja tai jokin ihosairaus.

Sinusta tulee oman kehosi asiantuntija, samalla kun tuhoat sitä huolellisesti.

Sinä uneksit viiltämisestä.

Sinä uneksit paljastetuksi tulemisesta.

Se vainoaa sinua päivin ja öin, ja ottaa haltuunsa elämäsi.

Sinä toivot, ettet koskaan olisi tehnyt sitä ensimmäistä haavaa, inhoten viiltämistä.

Samaan aikaan rakastat sitä, etkä voi elää ilman sitä.