IRC-Galleria

Näin käy.

Tiellä oli keppi HUI. Paheksuimme.

On tää Suomen kevät kiva!

Pesin koko hevosen eilen sieraimista hännänpäähän shampoolla, aikaa meni koko toimitukseen noin puoli tuntia.

Tänään poni meni tarhaan... ja piehtaroi sydämensä kyllyydestä ilman loimea. :) Se siitä pesusta sitten.

Uusi satula jeij. :>

Satulan pitäis tulla maanantaina. :>

Ei siitä paljon karvaa lähteny.

Ja söi sen. Se oli sen kuusen tarina.

Rasvasin kaikki kamat eilen. Iu, sormet haisee vieläkin!

Istun hevosen leveässä, lämpimässä selässä. Yritän epätoivoisesti saada hevosen asettumaan vasta-asetukseen. Yhtäkkiä kuulen humahduksen, ja tunnen, kuinka hevonen katoaa altani oikealle. Katson maahan ja tiedän, että tulen putoamaaan. Ei se mitään, ajattelen. Mietin, mille ruumiinosalleni putoaisin - mikä ei ole vielä ottanut iskua? Ajattelen yrittää jaloilleni, mutta koska tulen luultavasti epäonnistumaan, mietin myös kyljelleni putoamisen mahdollisuutta. Samaan aikaan hevonen katoaa yhä altani oikealle kovaa vauhtia. Yhtäkkiä tajuan, etten ehkä putoakaan. On olemassa häviävän pieni mahdollisuus, etten otakaan kontaktia maneesin pohjaan. Päätän taistella. Heittäydyn hevosen kaulalle ja tarraan kiinni kaikilla voimillani.

En pudonnut.

Tähän episodiin kului aikaa noin viisi sekuntia.