Nyt olis muutto tehty, ja omassa talossa asuttu pari päivää. Tavarat on viä sikinsokin enimmäkseen. Keittiö nyt on täysin valmis, tiskikone pitää vaan enää asentaa. Leivinuuniaki on jo lämmitetty kahteen otteeseen. Yläkerta on ihan sekasi, hyvä kun kävelee mahtuu, kun siä on kaikki tavarat mikkä ettii viä paikkaa. Plus sitte äiti on raahannu sinne kaikkia vauvan vaatteita ja vaununkoppaa ym.
Kohta sit lähetää kankaalla käymää kattoo, josko sieltä löytys kaverin isän pihasta meille yks tai kaks koirankoppia, et pääsis nuo koirat opettelee tarha-elämää. Tosin kyllä ne eilenki siä oli koko päivän, mut ei yöks voinu jättää, kun ei oo mittää suojaa missä ne nukkus. On siä pressu yhessä nurkkauksessa vähän niinkö satteensuojana, mut ei se paljon lämmitä. Oli muuten Ronjan valakone turkki pikkuse paskane kun tuli illalla sisälle. Pakko oli pestä molemmat koirat ennen ko uskalti päästää ne liikkumaan sisällä.
Piitukin on nyt käyny moneen otteeseen maistelee ulko-elämää. Ei se yleensä kauaa reissussa viihdy, ehkä sen takia ko paikka on sille viä uus. Tai sit siä on neidille liian kylymä :D Viime yönä se tosin läks pihalle 1 aikaa, ja seuraavan kerran heräsin vähä jälkee kuuden, niin eka sitä ei näkyny, mut sit ko menin toistamiseen savuille, niin siellä se raukka oli puussa aikas korkeella. Hirveä naukuminen, eikä tullu alas vaikka kuinka maanittelin. Sit tulin sisälle ja lähin järjestelee yläkertaan. Sit ko menin seuraavan kerran ulos, niin se oli oven takana :) On siellä mahtanu naapurit olla ihmeissään, kun vasta naapuriksi muuttanu ihminen puhuu pihassa puuhun katsellen, et "tule alas, ei äiti pääse sinne puuhun" *naur*
Tämmöstä tänne meidän rauhaan. Ai niin, kiitos Teijalle, olit suuri apu eilen, kun järjesteltiin keittiötä, ja vähä kaikkea muutakin.