IRC-Galleria

Taas yritetään elää näin,loppuuko tämä koskaan en tiedä. Meillä ei ollut mahdollisuutta,eikä varmaan tule koskaan olemaankaan. Nyt vain taas mietin,kuinka elää näin. Arki tulee taas ja olemme eri kaupungeissa,tavallaan onneksi,koska tukahtuisin jos näkisin sinut päivittäin. Muutama tunti kanssasi saa minut taas haluamaan enemmän ja enemmän,kuitenkin elämä jatkuu taas entisellään. Se ainoastaan lohduttaa,että kaikki mitä puhuit tunteistasi,kertoo siitä että tunnet samaa ikävää kun minäkin.

Taas onnistuit siinä missä kukaan muu ei koskaan,on niin väärin,että hetken aikaa ajattelin voivani elää ihan melkein normaalia elämää<3 Heh,kuvitelmaa se kuitenkin oli vain. Juhannusaatto ja minulla oli ihan älyttömän hauskaa,kunnes tajusin jonkun tuijottavan,ja kukas se olikaan... Et saanut katsettasi irti minusta ja samassa tajusin,kuinka syvällä sydämessäni yhä olet. Kun halasit minua,tajusin ettei meitä kukaan voi erottaa. Kyllä,meidät on luotu yhteen,kulkemaan eri polkuja<3 Rakkaudella,Janille<3

Olihan viikonloppu<3 Kyllä täytyy sanoa että Mikkelissä osataan,siis muutakin kun pelata "mestiskiekkoa" :)) Kolmas vuosi ja aina vaan pidot paranee. Kiekkokausi oli hieno ja tämä tapahtuma aina huipentaa kaiken. On kyllä melkoisen uskomatonta kuinka hauskaa voi olla faniporukoiden kesken,kun kuitenkin otetaan huomioon se että "tavallaan" ollaan ns."vihamiehiä" kaudella :)) No ei vaisinkaan mut tavallaan kuitenkin. Tässä kirjoittaessa tuli mieleeni että onkohan SM-liigassa vastaavaa,Hmmmm,täytyykin selvittää. Mutta nyt loppu höpinät, KIITOS Sarvis-glubi taas kerran hienosta tapahtumasta,varmasti jäi mieleen kaikille jotka paikalla olivat,ja ne jotka eivät olleet,täytynee esittää pahoittelut,koska menetitte paljon :((

Tänään taas tajusin miten hyvin asiat voikin olla. On ihanaa herätä jokainen aamu,vaikkei aurinko ulkona paistaisikaan,paistaa se minun sisälläni jokainen hetki<3

Kiitos Suomi,vaikka mua ei kyllä paljon lohduta, KULTAA on odotettu niin monta vuotta<3 Siitä on hyvänä merkkinä poikani Saku joka syntyi vuonna -95,juuri ennen MM-kisoja. Ja poika sai nimensä Saku Koivun mukaan. Muutama vuosi myöhemmin Sakulle syntyi pikkuveli joka sai tietenkin nimekseen Jere, sen jälkeen kaikki kyselivät että koskas ville syntyy :)) Kysehän oli tietenkin "Tupu-Hupu ja lupu kentällisestä",eli: Saku,Jere ja Ville :)) No tulipahan muisteltua:)) Poika täytti kolmetoista,eli niin kauan on aikaa suomen MM-kullasta:))

Näin siinä sit taas kävi,viduddaa.com

Ei kyllä meinaa tulla töiden tekemisestä mitään kun jännittää ihan pimeesti.... Asiakkaidenkin kanssa puhutaan vaan jääkiekosta ja illan pelistä<3 Pääsispä jo pois töistä ja fiilistely vois kunnolla alkaa. Sinistä ja valkoista päälle ja koffi käteen,nammmmm

Nammmmm, ihana ajatus,mutta tiukille joutuu suomi-poika jos näin onnellisesti kävisi... Meinaa ajatus karata töissä,kun miettii illan matsia<3 Apuva,jännittää tätä "tyttöä" Mutta toivotaan,toivotaan.....

Aivan mahtava peli<3 Tuomareiden sekoilusta huolimatta pelasitte pojat aivan mahtavan pelin<3 Näytitte koko maailmalle että suomalaisella sisulla mennään vaikka läpi jenkkien,UPEETA<3 Toivotaan että tänään kaadetaan Kanada<3 Go on SUOMI, FINAALI odottaa ja kulta maistuisi upealta,13-vuoden tauon jälkeen<3 Toivotaan,Toivotaan........

Oikeesti,en enää halua olla sinun,näin uskottelen itselleni,mutta jokainen kerta kun kappale soi radiossa,palaat taas ajatuksiini. Mutten tiedä,kauniina muistona vai unelmana,jonka haluaisin vielä toteutuvan........