IRC-Galleria

Yliopisto on sivistyksen homeinen mekka. Suutele mustaa kemiankirjaa ja kierrä luentosaleja tiettyyn suuntaan muutama kierros. Löydät lopulta rauhan ja kirkkauden.


Monet ovat sitä yrittäneet:



Ensimmäisen suonissa ei virtaa sininen veri, vaikka hän sitä niin tuskaisesti haluaisi. Silloin hän saisi olla mitä on kenenkään suuremmin kummeksumatta. Hänen suonissaan soljuu juotava vadelmajogurtti - äidin ostama. Luitansa suojaa paksu, kalvakka ja pumpulinpehmeä kudos; lihakseksi ei hänkään sitä kutsu.

Toinen niin kovin yrittää. Pyristelee niska limassa, etsii huumorin kautta, koettaa kiertotietä vaan eipä osu kohdalleen yhtä ainoaa kertaa. Hän on etsinyt järjestystä elämäänsä jopa kuuntelemalla saksalaista marssimusiikkia. Saipa siitä tasaisen rytmin kävelylleen, ei muuta. Mutta hänet armahdetaan, hymyileehän hän kauniisti.

Kolmas on aktiivinen. Hän on aidosti kiinnostunut, koska niin hänen kuuluukin olla. Hän esittää kiperimmät kysymykset, koska niin häntä on kehotettu. Mitäpä olisi elämä ilman käskyjä? Joku roti sentään!

Neljäs on täydellinen. Kaunis, viisas, aikaansaava, innokas, rento mutta jämäkkä, ystävällinenkin. Hän pirstoo ihmiset virheettömyydellään ja kokoaa sirpaleista itselleen lojaalin ystäväpiirin. Hän kutoo ystävistään korsetin tukemaan uljasta ryhtiään. Vaan kuinka kauan he jaksavat hengittää hikistä ihoa?

Viides tuijottaa. Hän pälyilee arasti ympärilleen. Hän saa jokaisen naisen äidinvaistot puhkeamaan piilostaan räpyttämällä tummia kosteita silmiään. Vaan eivätpä yllä uranaisen kädet halaukseen, banaaninutturaa täytyy kiristää. Silmät jatkavat pälyilyään entistä kosteampina.

Kuudes ei ole ikinä käynyt metsässä mutta hän tietää kaiken siitä silti. Rastat ja kasvisruokavalio ovat hänen valintansa ja hänen valintansa pelastavat maailman. No, saavatpahan hirvikärpäset oivan lisääntymisympäristön pehkostansa.


Ja monella taitaa yritykseksi jäädä.