*tältä tää vaan valitettavasti välillä tuntuu*
Älä tule meille, älä ikään, älä koskaan, mene pois...
Tie meni teille, tie meni meille, tienhaarat on eksyneille.
Ei sun passaa enää tulla yhreksikään yöksi, kun tämä tienoo
sullen tuli tieksi tiettömäksi
Rakastit niinkuin rikas köyhää,
rakastit niinkuin ylpeä nöyrää,
rakastit niinkuin syntinen pyhää,
rakastin, hyvästi....
Sinuun tuhlaan tolkutonta ikävääni turhanpäiten.
Sinuun tuhlaan lieneekö tyhmyyttä jukuripäisen?
Kenen syli enää yli kevään kestää?
Kun tätä paloa ei järki millään voi estää
Kaikki tuntuu kulkevan ei-kenenkään maata
Tähän olen väsynyt en raaski enkä saata.
Laihanlaasta, kivenkovaa, jäärä oman onnen nojaan
Ennen se rauta läpiruostuu, ennenku vieraan tahtoon suostuu
Rakastit niinkuin rikas köyhää,
rakastit niinkuin ylpeä nöyrää,
rakastit niinkuin syntinen pyhää,
rakastin, hyvästi....
Sinuun tuhlaan tolkutonta ikävääni turhanpäiten.
Sinuun tuhlaan lieneekö tyhmyyttä jukuripäisen?
Kenen syli enää yli kevään kestää?
Kun tätä paloa ei järki millään voi estää
Kaikki tuntuu kulkevan ei-kenenkään maata
Tähän olen väsynyt en raaski enkä enää mä saata.