Tahtoisin vain olla ja unohtaa, suruuni juoda.
Viina ei maistu, vesi ei poista tuskaa.
Kahdenkesken muistetut, yksinäisesti eletyt.
Lian keskellä, sotku.
Koruton hajamielisyys, ihmisten rotanloukku.
Levittelen käsiäni ja mietin, mitä pitikään tehdä.
Kalja-apinan valtakunta, edessä ja takana.
Kaikilla ei ole, mitään.
Äkkipikainen maalivahti, mielisairauden vartija.
Ei päästä ulos, ei anna valloittaa.
Vuoren reunalta katsoa saa, metsän yli, tuonne päin.
En tiedä, en sitten mitään.
Kyllä tämä tästä, vakuutan itselleni.
Kyllä minä pärjään, valehtelen.
Olen kuin en olisikaan, vaikka olemattomasta uneksin.
Päivä kerrallaan, eteenpäin.
En tunne sinua, mutta haluan sinut.
Tiedän miltä tuoksut juuri kun olet itkenyt, tiedän miltä hymysi näyttää.
Tiedän kuinka pehmeä ihosi on, mutta en tiedä kuka olet.
Tiedän vain, olet minun.