Heräsinpä sitten jo seitsemän aikaan vapaapäivänä ja olo oli mainio. Kuin olis nukkunu viimeisen viikon :). Siinä energisyydessäni tuli sellanen olo että tekeepä mieleni mannapuuroa... En vaan oo enää aikoihin asunut kotona ni ei voi äitiäkään pyytää sellasta tekemään ja itse en ole ikinä puuroa keitellyt (mitä nyt joskus trangiassa jonku vesikaurapuuron partioretkellä) joten meinasin jo antaa luovutusvoiton cornflakeseille. Kuitenkin katsoessani maitopurkkia ja miettiessäni miten kylmä maito menee masuun maissihiutaleiden kanssa ja miltä se tuntuu verrattuna siihen miten ihanan pehmeä puuro ensin seikkailee suussa tuottaen mielihyvää, lopulta valahtaa kurkusta alas kuin silkki, päätin että en tyydy tällä kertaa muroihin!
Tuumasta toimeen, aloinkin kaivaa kaappeja. Mannasuurimoita ei - yllätys, yllätys - löytynyt ja lähin sitä vastaava oli neljän viljan hiutaleet. Päätin että ne saisivat kelvata, tänä aamuna ei anneta periksi! Onneksi joka puuropaketin kyljessä on ohjeet niin ei ihan omasta päästä tarvinnu määriä kehittää. Paras puuro tehdään tietenkin maitoon, joten otin sen myös esille ja siitä pälkähti päähäni että olisi ihanaa jos olis vielä kiisseliä sen mannapuuron kanssa (mannapuuro oli jo vaihdettu neljän viljan puuroon joten tässä ei enää tehdä kompromisseja!). Viimeksi olin suurustanut kiisseliä noin 10 vuotta sitten yläasteen köksäntunnilla, joten olo ei ollut kaikkein varmin siitä meneekö se ihan oikein. Toisaalta miten vaikeaa voi olla liuottaa perunajauho pieneen määrään vettä ja sitten vasta lisätä se mehun sekaan? Mehuna oli tietysti mummin tekemää punamustaherukkamehua, johon lisäsin pienen lurauksen ostamaani karpalomehua antamaan vähän ytyä.
Pienen keitostelun jälkeen olin onnistunut mitättömällä kokemuksella valmistamaan sekä puuron että kiisselin (josta tuli yhtä ohutta ku koulun mehukeitto) ja ne oli vielä molemmat oikein hyvän makuisia! Noin onnistuneen aamupalan tekemisen jälkeen tuli semmonen olo että sen vois ehkä joskus toistekin tehdä. (taas tätä spekulointia "jos olisin viisaampi ja ajattelisin aina selkeästi, heräisin aikaisin, laittaisin tukkani hienommin, kävisin aamulenkillä ja keittäisin puuroa aamiaiseksi...")
Ainoa asia joka tossa puurossa jäi vähän vaivaamaan oli se ohje. Tein kahden hengen määrän puuroa ja ajattelin että se tarkoittaa kahta lautasellista, mutta siitä tuli reilusti enemmän... Kolmen lautasellisen jälkeen oli vielä jäljellä enkä kyllä jaksanut syödä... Ilmeisesti henget syövät enemmän kuin ihmiset. :P