IRC-Galleria

tiedätkö miltä tuntuu, kun yrität pyytää anteeksi eikä silmiin edes katsota? tiedätkö miltä tuntuu,
kun itket eikä sinua haluta kuunnella? tiedätkö miltä tuntuu halata ihmistä, joka työntää sinut
pois kokonaan? tiedätkö miltä tuntuu, kun lohtua ei saa silloinkun sitä eniten tarvitsee?
tiedätkö miltä tuntuu, kun ihminen ketä rakastat ei koskaan antanut edes yrittää? tiedätkö miltä
tuntuu, kun et olekkaan niin tärkeä kuin annetaan ymmärtää? tiedätkö miltä tuntuu, kun ei
huvita nousta sängystä vaikkei uni ole tulossakaan? tiedätkö miltä tuntuu, kun olo pahenee
joka sekunnin jälkeen? tiedätkö miltä tuntuu, kun sattuu niin että toivoo vain kuolevansa?
tiedätkö miltä tuntuu, kun jäät aina ilman vastarakkautta?

kopioi tämä blogiisi, jos olet edes kerran tuntenut jotain noista tunteista.

- käänsit selkäsi mulle juuri silloin kun sua eniten tarvitsin
kulta tahtoisin sut takasin mä viel niin
uskosit mua et mä olen pahoillani kaikesta menneestä
nyt ois aika irti päästää muistoista ja matkaa jatkaa
mut mä en pysty, en osaa sua unohtaa
kaikki nää muistot ja ajatukset saa mun kaipuun kasvaa
tuntuu pahalta kun et enää oo tääl mun kanssa .

Tiedätkö miltä tuntuu menettää ihminen jota oikeasti rakastaa?
<sub>Ystävä, perheenjäsen, poika- tai tyttöystävä. Rakkaimpansa menettäminen on ihmiselle tuskallisinta. Jos rakkaasi lentää taivaaseen, et halua jäädä katumaan sitä, ettet koskaan sanonut hänelle, kuinka paljon häntä rakastit. Et halua surra sitä, miksi et halannut häntä viime kerran kun näitte. Mielessäsi pyörii vain tuhat ajatusta mitä olisit voinut tehdä toisin. Sen vuoksi, ettei tarvitsisi katua, kerro ystävillesi, poika- tai tyttöystävällesi, perheellesi ja muille tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastat. Muista osoittaa välittämisesi heille tarpeeksi usein. Sillä koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Paras ystäväsi voi joutua huomenna onnettomuuteen ja menettää henkensä, mitä vain voi tapahtua. Mutta tärkeän ihmisen voi menettää myöskin toisellakin tapaa. Ystäväsi voi yhtäkkiä kääntää selkänsä, jättää sinut. Rakkautesi voi lausua vain kaksi sanaa "jätän sinut" ja se kaikki olisi ohi. Miltä tuntuisi, kun yhtäkkiä ystävä, jolle kerroit kaiken, joka olit ainut johon luotit, ei enää olisikaan vierelläsi? Tai kumppanisi, jonka kanssa jaoit kaiken, jota oikeasti rakastit, hylkäisi sinut? Tässä maailmassa ihmisiin ei voi luottaa. Ihmiset pettää, jättää, puukottaa selkään, eikä koskaan ajattele seurauksia. Mutta älä sinä tee niin. Ole luottamuksen arvoinen, jos joku kertoo sinulle jotakin, älä kerro siitä muille. Jos olet seurustelusuhteessa, älä koskaan koske toisiin. Rehellisyys on kaikista tärkeintä, sillä jokainen meistä tekee virheitä, mutta harva meistä niistä uskaltautuu sanomaan. Jos teet väärin, kerro siitä. Pikku jutut tekevät sinusta paremman ihmisen. Lupaa yrittää miettiä tekojasi. Yritä olla hyvä ihminen. Siitä sinut palkitaan.

Jos tämä teksti yhtään pisti sinua ajattelemaan asioita, lisää tämä blogiisi ... .</sub>

_{Et vissii tajua et kaikki tietää millanen oikeesti oot.
Ei sussa oo _mitää hyvää, oot vaa ärsyttävä, itsekeskeinen ja helvetin kaksnaamanen.
Et sä oo nii hyvä kusettamaa ihmisiä, mitä sä luulet. Miettisit vähä.}

istun jo varmaan toista tuntia paikallaan
kelaillen sitä kaikkee mikä ei oo enää paikallaan
sun kuva mun kädes, painan sen rintaani vasten
tiputan kyyneleen, ja kuvan pöydälle lasken

//oon sanonu jo kaiken, silti vielki sanottavaa
oltii hyvii alottamaa viel parempii kadottamaan

Ehkä vaikeet uskoo, mut mä edelleen välitän.
Miten kaikki meni, kelaan edelleen mä sitä.
Oon onnellinen vaan sun kans en kenenkään muun.
Aina kun sut nään mä uudestaan rakastun.

En pääse susta yli, tyrin työni, tyrin kaverit
tahdon takas sut mun sylii, alkoholi saanu osansa, mut koitan pysyy vahvana
Yöllä kun herään kaikki on hyvin.. sekunnin tai kaks.. Sit muistan ettei meit enää oo ..
Vaik kaikki sanoo, että muuttuu _paremmaks
Se voi olla, joo, mut se ei sitä poista, et mua ei oo koskaan sattunu näin paljoa
Ironisinta on, etten pysty suhun enää katsoo, ku sit kyynel valuu poskii pisin
Sä muistutat kaikesta liikaa, varsinkin hetkistä, jolloin meillä oli vielä aikaa