IRC-Galleria

Tänään jaksan nousta seisomaan
tänään jaksan itseäni katsoa
En tarvitse enää peilejä
en haarniskaa joko kulkua vaikeuttaa
Tänään aion lähteä maailmaan
tänään tietäni kulkemaan
Eivät riitä enää maalaukset
tahdon nähdä mitä on niiden takana

Jäähyväiset valheille joihin uskottiin
Jäähyväiset puheille joilla synnit sovitettiin
Jäähyväiset aseille joilla elämää suojellaan
Jäähyväiset aseille joilla elämä tuhotaan

Kuin lintu on luotu lentämään
on ihminen luotu onneen
Kun ei pelkää itseään
ei pelkää myöskään elää elämää
Maailma on salaisuuksia täynnä
joka hetkessä asuu ikuisuus
joka kadulla asuu ihminen
sisällään sanoja tuntemattomia

Jäähyväiset laeille joihin maailma kahlittiin
Jäähyväiset rajoille joita liikaa pystytettiin
Jäähyväiset aseille joilla elämää suojellaan
Jäähyväiset aseille joilla elämä tuhotaan

Tänään jaksan nousta seisomaan
tänään lähden maailmaan
omaa tietäni kulkemaan
tahdon nähdä mitä on seinien takana
Tänään aloitan laulamaan
tänään soitellen sotaan
Soitellen sotaan
jossa ei tarvitse ketään vahingoittaa

Jäähyväiset aseille joihin uskottiin
Jäähyväiset aseille joilla synnit sovitettiin
Jäähyväiset aseille joilla elämää suojellaan
Jäähyväiset aseille joilla elämä tuhotaan
Jäähyväiset aseille joilla elämää suojellaan
Jäähyväiset aseille joilla elämä tuhotaan

Ohi on

loppusotaan ens viikolla, alkaa aamut olla vähissä...

vituttaa aina niin saatanasti lähteä sunnuntaisin takas Ivaloon...
ens viikolla tiedusteluleiri... ihan perseestä... perjantaina taas lomille, sunnuntaina taas takas, sitte loppusota...

tuli kuulemma oltua päissään...

Ei saatana... lähin viemään roskia ulos niin huomasin että minun avaimet oli ovessa roikkumassa... sekopäisyyksissäni olin ne vissiin siihen yöllä jättäny ja siinä ne oli sitte koko päivän ollu... ei saatana...

Tää niitä aamuja on kun en tiedä
kannattaako nousta vai jäädä
vetää peitto yli pään
ja hautautua alle kivisen kuoren
aamuyössä sydän yksin lyö
eikä pääse läpi surujen vuoren
pelko pimeyttä pitkin liikkuu
tuntuu niin kuin päivää ei tulisikaan

...ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun...