IRC-Galleria

Siis tuo nykytekniikkakin kestää. Nimittäin muistitikkuni hajosi. Tinaukset irtosi jonka seurauksena tinasin ne kiinni ja epoksit päälle, taas toimii. Noh, pyörittelin sitten sitä käsissäni, siinä teen juonnin lomassa ja eikös perkele se lipsahtanut sinne mukiin ! No ei muuta kuin oottelin muutaman tunnin että se kuivuu, heitin kiinni koneeseen ja avot, edelleen toimi !

Joo-o. Mulla on nyt sellainen tammikuun masennus. Pitihän tän olla tipaton tammikuu, mut ei se oo onnistunut ;) Nyt tosin oon ihan selvinpäin tätä kirjoittaessani, mutta pakkohan tässä tammikuussa on järkätä myös jotkut läksiäis bileet seinäjoella. Mut anyway, en tiedä miks nyt oon ollut hiukan allapäin. Ehkä se on jotenkin kausiluontoista, kun kerran on mennyt muutama kuukausi lujaa niin kait se sitten ottaa oman veronsa ja äijä on nyt vähän aikaa tyhjäkäynnillä. Ehkäpä sitten keväällä taas saa uuden vaihteen silmään.

Tämä talvi on muutenkin sellaista masis aikaa. Etelään täytyis lähteä pariks viikkoo piristymään ja näkis ton arskankin kunnolla. Ehkäpä tämä on silti ihan luonnollista että välillä on hyväkin rauhoittua hetkeks ja hiukan funtsia mihin suuntaan elämä on just nyt kulkemassa sekä onko tämä suunta nyt just se mihin haluaa kulkea.

Anyway, oon koittanut saada tuota celkkua kuntoon tässä kun on ollut luppoaikaa. Eihän siinä muuta tällä hetkellä kriittistä olekkaan kuin tuo kansiremppa. Sen kun saa kuntoon niin raakaa ajoa vaan ;) Eikä silti, ei ole ollenkaan ollut huonompi juttu että on tällä hetkellä ns. autoton. Säästyypähän rahaa kun ei ole bensa eikä vakuutuskuluja ja tulee liikuntaa enemmän, koska fillarilla kulkee.

Tuossa juuri mietin että onkohan tästä, päiväkirjaan kirjoittamisesta, tulossa tapa ? Kun ei vielä ikinä ole päiväkirjaa pitänyt elämänsä aikana, niin onhan tämä uutta. Mutta ei musta kyllä ole siihen että orjallisesti jokapäivä kirjoittaisin jotain, koska aina ei jaksa/viitti. Eikä toisenkautta kyllä kiinnostaisi jälkeenpäin lukeakkaan sellaista tekstiä tyyliin:

"Tänään olin koulussa, jonka jälkeen menin kauppaan ja söin ja sitten nukkuun"

Who cares !

Vaan täytyyhän ne päiväkirjamerkinnät olla sellaisista päivistä, joina on myös todella tapahtunut jotain mainitsemisen arvoista. Yleensäkkin uusiutuminen on päivän sana. Itse olen tässä mielessä huono esimerkki, koska mulla on samat kuvat maannut täällä iät ja ajat. Voisin kirjoittaakkin ihquboxiin sanat: TÄSSÄ ON VAROITTAVA ESIMERKKI. ÄLÄ TEE NIINKUIN TÄMÄ KALKKIS :D

Tänään käydessäni pankin sivuilla maksamassa laskua, sain sätkyn. Nimittäin tilille oli yhtäkkiä ilmestynyt sellaset 1500e rahaa ! Leijuin sen mikrosekunnin ilmassa ajatellen josko joku olisikin maksanut erehdyksessä jonkun laskun väärälle tilille ja nyt ne olis mun ! Noh, aika pian kävi ilmi että sehän oli vaan opintolaina paukahtanut tilille ;) Sinänsä erikoista koska en ollut sitä tälle puolivuotiskaudelle hakenut. Taitaa olla pankissa niin paljon rahaa että suorastaan jakavat sitä kysymättä :) No ei silti, se sopii mun suunnitelmiin täysin. Olisin muutenkin hakenut sitä koska tuo saksan matka on tuloillaan ja siellähän sitä menee. Eihän sitä sitten joskus valmistuttuaan ole kiva maksella takaisin mutta se on sitten sen ajan murhe :)

On se vaan niin hienoa kun on vapaata tämä tammikuu. Ainoa miinus on että menot on paljon suuremmat kuin tulot. Kyllä sitä keksis aina tekemistä vaikka ei käviskään missään töissä yms. Silloin tulisi harrastettua enemmän ja yleensäkkin aikaa jäisi paljon enemmän, vaikka ihan pelkästään mietiskelylle ;)

Ennenkaikkea jäisi pois se turhanpäiväinen kelloon tuijottelu ja aikataulun mukaan elo. Välillä vituttaa kun aina hirveä kiire sinne ja tänne.

Mä nostan kyllä hattua niille jotka uskaltaa hypätä pois tästä oravanpyörästä. Luin tuossa joskus juttua jostain aikakauslehdestä, jossa kerrottiin sellaisesta ihmisestä ketä oli jättänyt entisen elämän taaksensa, työt ja muut ja muuttanut metsään asumaan. Siellä se sitten eleli "luonnokellon" eli auringon mukaan, meni nukkumaan milloin väsytti, söi silloin kun oli nälkä jne. Hieno ratkaisu. Uskallan väittää että jokainen meistä olisi onnellinen samanlaisissa olosuhteissa, ilman kännyköitä ja nettiä yms. Eikä varmaankaan olisi kaikenmaailman masennuspotilaita yhtä paljon kuin nyt on, jos vaan ihmiset eläisivät tutussa yhteisössä jossa pääsisi vuorovaikuttamaan muiden kanssa.

Mua jotenkin huvittaa tämä nykyinen maailman meno. Asutaan kerrostaloissa, missä kukaan ei tunne ketään. No nyt meni jo sivuraiteille tämä aihe ;)

Jään odottamaan lottovoittoa jotta saan sen laivan ostettua, jolla sitten lähden purjehtimaan maailmalle ;)

P.s taitaa olla aika huonot saumat voitolle koska en ole ainakaan vuoteen lotonnut ;)

Tälle vuodelle en tehnyt mitään lupauksia. Koska ei ne kuitenkaan pidä, se on nähty niin monta kertaa :)

Uutta vuotta tuli sitten otettua vastaan täällä S-joella. Ja tuli todellakin otettua ;) Tämä vastas aika pitkälti silti tuota peruskaavaa, eli baariinhan sitä tuli päädyttyä, Maija vilkkumaata katsomaan. Ei siis mitenkään erikoinen uusivuosi, mutta ihan onnistunut. Kerkeehän niitä tinoja vielä sitten valamaan kotona monena vuonna.

Mutta mä toivon että tästä vuodesta tulee edellisvuotta parempi jokasuhteessa. Yks juttu mitä todella odotan on tuo saksan reissu helmikuussa. Silloin tämä äidin pikkupoika karistaa härmän pölyt jaloistaan ja lähtee hakemaan hiukan henkistä kasvua sekä katsomaan maailmaa vähän eri kantilta.

Ja yks hyvä juttu on se et nuo opiskelut rupeaa pikkuhiljaa kääntymään loppua kohti. Ei mulla sinänsä mitään opiskelua vastaan ole, eikä todellakaan tota opiskelun oheistoimintaa vastaan. Päinvastoin tuon oheistoiminnan takiahan mä opiskelen...heh. Mutta aikansa kutakin. Sitten kun on saanut opinnot päätökseen, voi ruveta suunnittelemaan muita juttuja ja mennä elämässä eteenpäin. Myös rauhoittaa tätä elämäntyyliä, koska nyt on tullut muutettua niin monta kertaa tässä reilun parin vuoden aikana että tunnen oloni aika irtolaiseksi, ilman mitään "tukikohtaa" ;)

Nyt se sitten on tapahtunut. Nimittäin ei tarvitse mennä enää neuvolaan punnitukseen. Vaaka näytti tänään 100,2 kg ! Kiitos kinkun :)

Ens vuonna, kun toi (tipaton)tammikuu on lähestymässä niin vois aloittaa sellaisen kiinteytyskuurin. Paino tuskin tuosta ikuna laskee, mutta kunhan se kaikki olis lihasta ni nou hätä...

Onko muuten kukaan muu ikinä huomannut kuinka helppoa on aina ajatella, että sitten huomenna aloitan sen ja sen. Tänään saa vielä ryypätä ja mässätä...heh. Tätä kun soveltaa joka päivä, ei tartte ikinä laihduttaa tms. :D

Eli välitilinpäätös kun nyt on kolmas vuosi takana. Meillähän olisi ensi vuonna tammi-helmikuussa työharjoittelua mutta olen ne jo suorittanut ja sitten viimeisellä jaksolla on tarkoitus lähteä saksanmaalle vaihtoon. Sen jälkeen sitten ensi syksynä projektiopinnot Treellä...

Tämän takia eilen tuli pidettyä pienet lukuvuoden lopetusbileet..;) Ja täytyy sanoa että hiukan haikea mieli, koska meillä on ollut niin hyvä porukka koossa ja nyt ei taas vuoteen näe hemmoja, koska meillä jatkuu seuraavan kerran opiskelut tammikuussa 2007.

Mutta muistakaa ihmiset tämä: KCAUTO03 EI KOTIUDU KOSKAAN !!!

Eli siis enää 3 päivää niin sitten taas hetkeks hellittää. 3 päivää ja 3 koetta...joo-o, joo-o. Kiinnostus on sata, kun on niinkin mielenkiintoisia aiheita kuin koneenosat, autotekniikka yms. Mutta eiköhän niistä selviä, kun on tähänkin saakka selvinnyt.

Ottaa vaan koetta ennen sellaiset pienet tumut...;)

Nonni, nyt kun taas helpotti toi darra, että pystyy kirjoittaan niin kerrataanpa onnistunut baari-illan resepti. Eli siihen kuuluu seuraavaa:

-VIINA
-Hyvä seura
-Naisia
-Jorausta baarin lattialla
-Oksennuksen pidättelyä
-Pyörällä kaatumisia
-Hukkunut lompakko

Ja tämähän oli siis aika mieto resepti...;)

Jep, eli Samon pikkujouluissa tuli oltua ja Tiktakhan siellä soitti. Eikä Huonosti soittanutkaan ! Loistava keikka. Kannatti lähteä vaikka tänään onkin Autotekniikan kokeet mutta ketä kiinnostaa...;)