IRC-Galleria

Ethän sä tunne mitään sillä en tunne minäkään
Sanoja ilman sovitaan
Kolmiolääke poistaa oireet ja auttaa uudestaan
Takaisin alkuun kulkemaan

Älä tunnusta jos sattuu
Ei voittoo tällä kertaa
Ei armoo hetken vertaa
Piinaa mua kunnes huudan
Auta mua kolmiolääke

Ethän sä jäänyt miettii
Tiedäthän tää on vaan pelii
Eihän siitä voi suuttuu
Sun pitäis olla tarpeeks vanha se ymmärtämään
Aamulla säännöt muuttuu.

(Apulanta - Kolmiolääke)

Ootsä rauhottunu jo? En, sori, enkä aio
Ootsä valmis unohtaan? En pysty kun se vainoo
Voitsä antaa anteeksi? En, ja tiedän en oo ainoo
Voitsä pliis jo lopettaa? En pysty hillitsemään raivoo.

(Kapasiteettiyksikkö - Liian totta ollakseen hyvää)

On lauantai, kaks tyttöö juhlii synttäreitä
Nauru raikaa niin et naapurit jo hakkaa seinää
Sit ulos ja raflaa, siel pari tuntii
Sit ulos ja safkaa ja parin kundin matkaa
Matkal ne käy kattoo jos ois paikkaa jossa jatkaa
Mut kun ei oo, nii kotimatka voi alkaa
Mut sei kestä kauaa, noin 5 sekuntii
Ku poika näyttää kuinka isän auto kiihtyy hunttii
Tulee mutka matkaan, vauhtii on liikaa
Tytöt lentää autost, nyt on verta asfaltilla
Sain illal viestin et ”mitä jos nähtäs huomen?”
Mut huomenaamul sainki vaan soiton ja huolen
Et mitä tulee tapahtuu, mitä lopult kävikää?

Mitä sit kun aikas koittaa, vedät vikan henkäykses
Ja näät elämäs alust loppuun silmänräpäykses?
Ootsä tyytyväinen siihen mitä näät?
Mitä teit, mitä kaikkee jätit tekemät
Vai oisitsä halunnuki jotain paljon enemmän?
Ja nyt se ajatus saa sut repeämään
Mikä oli taistelemisen arvoista?
Oliks tää kaikki sen arvoista?
Otitsä sulle tärkeet ihmiset huomioon?
Tajusitsä mikä sun elämän juoni on?
Ja minkä arvosanan voisit itelles antaa?

(Kapasiteettiyksikkö - Kaiken tän jälkeen)

Käsittääkseni elämä on uhkapelii.
Koskaa ei voi tietää mikä nurkan takana odottaa.
Jokainen päivä saattaa olla viimeisesi.

No pojat on poikia ne lupaa muttei palaa
Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän,
vaikka tarjosit vain salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän.

(Kotiteollisuus - Kevät)

Vain viivakoodit aukaisee
Tien meidän hermokeskukseen
Yön valot hakkaa tajuntaa
On kaikki helvetin halpaa

Minä annan kaiken ja enemmän
Tuli polttaa uskon mihinkään
Mitä sitten jos sielun menettää

Vain tuska meidät herättää
Selvästi hetken näkemään
Värit lyö mielen ikkunaan
Ja tunteet pikakelataan.

(Apulanta - Viivakoodit)

Juu tuli sitten vietettyä viime yö sairaalassa.
Eilen koulussa leikkelin pöytäsirkkelillä puuta ja sitten
kurotuin jotain ottamaan, ni sormi napsahti mukavasti siihen
sirkkeliin.
Eka en tajunnu et mitä kävi ku ei sattunu yhtää, sit vilkasin kättä joka
oli ihan veressä ja sain paniikkikohtauksen.
Siitä sitten opettaja lähtee viemää minnuu sairaalaan ensiapuun,
siellä rauhoittavia tungetaan miulle ku olin shokissa.
Siitä röngteniin ja leikkaukseen ku luu oli hieman murtunut.
No nyt sitte puolet kynnestä ja sormesta puuttuu, vissiinkin ne sen kynnen
poistivat.
Itse en tiiä minkä näkönen se on ku en halunnu kattoo.
Sairaslomaa on 7.4 asti, mut tuskin jaksan kotona siihen asti olla.

Ja kun ilmoitin kavereille et oon sairaalassa, niin yllätys yllätys
kaikki luulivat et oon kolarin ajanu. :'DD

All I know
Is everything is not as it's sold
I wish I hadn't seen all of the realness
As I say goodbye to the way of life
I thought I had designed for me

All of the moments that already passed
We'll try to go back and make them last
All of the things we want each other to be
We never will be.

(Nelly Furtado - Try)

Olin juopporalli kuskina tänää kavereille Savonlinnas, just pääsin kotia.
Ja menikö hermo humalaisiin, ei tietty menny saatana.
No sainpahan ainakin toisen kuskin marian kaa pelata bilistä jossain päin
kellarpeltoo ja en tiedä kyllä kenen luona.
No oli kumminkin hauskaa vai selvinpäin olin. :D

Juon juon minäpoika juon
Minä tykkään olla kännissä
Juon juon minäpoika juon
Tahdon heilua hulluna humalassa

Minä rapulaan juon, minä humalaan juon
Ja jumalauta selvinpäinkin juon!
Minä muutaman juon, minä muutenkin juon
Ja sittenkin minä juon.

(Popeda- Juomalaulu)