IRC-Galleria

Mikä voisi tappaa kuoleman sisältäni
Ja minkä avulla voisin siitä päästä irti
Siitä joka siellä hitaasti etenee
Siitä joka ruumiissani laajenee
Kuka vois mut pelastaa

En ole enää aikoihin ollut oma itseni
Ja joka päivä vieläkin kysyn itseltäni
Miksi juuri minä kuihdun ja karisen
Mut ehkä minä tämän ansaitsen
Jos en tästä elämästä
niin sit varmaan jostain aiemmasta

Ottakaa se pois tai lopettakaa kokonaan
Mieli huutaa mutta huulet ei liikahdakkaan
Ottakaa se pois tai päästäkää mut lähtemään
Mieli huutaa mutta ruumis ei hievahdakkaan.

( 51Koodia - Viimeinen satama )

Tässä ollu paska fiilis ja mieli maassa tän päivää.
Päivän ollu paulan luona kerimäellä Jossun ja ellun kaa, siellä yritäny
ovat maailman ihmeellisillä asioilla ja jutuilla minnuu saada pikkuruisen
ees minnuu hymyilemää huonolla menestyksellä.

Aikani siinä kun mietin asoita yms nii piristymmää rupesin.

Tuossa heitin jossun ja elisan kotiinsa keskustaa jä lähin ajelee rantsulle marian luo,

ni siinä kaasujalka raskaana ajaen Apulannan "Usko" - biisin kertosäettä kuunnellen taivas kirkkaana,
täyskuu taivaalla loistaen, näin aivan mahtavan TÄHDENLENNON!

Näkiessäni ja tajutessani hetken miut valtas ilonen olo.
Joo-o en itekkää ymmärrä sitä, mut tuli vaa sellanen rauhallinen, varma ja vahva olo.

---

APULANTA - USKO

Hei, kaunista huomenta,
Huolimatta kaikesta,
Kuten oikeudesta.
Taas ne pyhittää itsensä
Toistensa verellä
Ja kyynelillä,
Joita riittää kyllä niin kauan, kuin on tarvis.

Riittääkö usko? Riittääkö päiväksikään?
Säilyykö toivo elossa kauaa enää?
Uuden maailman ensimmäisen aamun loisto on kuoleva kohtuun.
Koita nyt ammentaa siitä sun päiviisi toivoo.

Kovin kaukainen häivähdys
Laimennut ystävyys,
Jolle rakennettiin.
On valintas yksin sun.
Sun voimastas jotain muuttuu,
Jos vain tahdot niin.

Sydämes tuntee sut paremmin, kuin uskoisitkaan.

---

Kaukaa parempi on joskus nähdä lähelle
Vain silloin huomaa jos ei oo myöhäistä
Matka voi olla pitkä ja vaikeeta on nauttii siitä
Mut ehkä juuri silloin ottaa kaaos oikeen muodon

Tahdon sun sen tietävän, etten milloinkaan
Itsestäänselvyydeksi oo luullut mitään kallista

Helmen hukatakseen tuonne hiekkalaatikkoon
On oltava tyhmä tai sitten oikeessa
Ensin on helppo luulla ettei ne ehdy kuitenkaan
Temppu lienee siinä kuinka tuntee mistä tuulee

Vaikee uskoo itsekään missä nyt ollaan
Mut luulen et me saadaan vielä löytää tästä tarkoitus

Usko mua, mä tunnen sun matkas tarkalleen
Pelastus on siellä missä hautaat turhan taakan.

( Apulanta - Kaukaa lähelle ) <3

Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä
Jotta oppisin itse mitä tunnen
Ja tietäisin sen
Nyt on mentävä yksin
Kulkee pitää ilman varjoo
Osan jäätävä taakse jotta toinen voi loppuun löytää

Tätä hetkeä kartoin,
Tätä väistin,
Tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää
Paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää
Koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää
Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää
Vaikka sulkisi silmät
Kuva säilyy eikä mee minnekään
Muttei silti tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan

Tämä tie meidät kaataa
Ei voi jatkaa
Ei voi olla näin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika.

( Apulanta - Armo ) <3

Mitä tahdot?
Mitä siitä
Mikään ei kuitenkaan riitä?
Mitä teitkään sinä itse?
Muista se kun tuomitset

Kyydissä tuomiopäivän vaunussa
Yksin usvassa niin väärällä raiteella
Syöksykierteessä, eikä oikaistuksi saa
Ennen kuin koskee maan pintaa

Paremmasta saatiin varmat merkit,
Joihin päätettiin luottaa
Tähän johti, harhaan asti päästiin
Ja miten tästä voi jatkaa?

Älä katso, älä kuule
Pidä vaan kiinni sun huulet
Vähän arvaa, älä tiedä
Riittää kunhan sä siedät

Niin kuollakseen elossa
Enimmäkseen jo kuollut.

( Apulanta - Kuollakseen elossa )

Huhhuh, mikä kesäpäivä on.
Lämmint täs meil auringos vähä yli +30.
Kai se on rannalle lähettävä ottaa lepoo jossain vaiheessa ja uimaa.

Mäntyrinteeltä iskää hakemassa.
Heti ekaks tietty spurgu tulee iskee minnuu ku kävelen maijun kaa sinne:

Spurgu: Hei onks sul tulta vai joudunko tuosta kynttilästä ottaa
Maiju: No tietty riikalla on tulta aina

Sitten sen tupakan sytytettyä, se aukasee taas suunsa

Spurgu: Hei nainen, et mennynnä metallicaa kattomaa
Mie: no juu miltäs näyttää et meninkö
Spurgu: No perkele, sie näytät ihan siltä et kuuntelet metallicaa

Revettiin maijun kaa totaallisesti. :'DD

---

Löysimme iskän viimesellä ja tuttuja siit.

Tuttu tarjoo miulle ja maijulle vaahtokarkkeja ja kieltäydymme ottamasta niitä

Johon iskä tokaisee hyvin kuuluvalla äänellä:
Ei nää tytöt vaahtokarkkeja syö, ne syö jätkien kaulat!

Taas hajoamiskohtaus maijun kaa ja häivyttii nopeesti paikalta ku ei naurulle
meinannua loppua tulla. :'DD

---

Sitte heitettii iskä kotii ja lähettii hakee äitiä rantsulta

Siinä matkalla juteltiin hiema maijun kaa ja keksittiin hyvät vertauskuvat yhelle tyypille

Maiju: Siis se on ku umpisolmu se ihminen, ku yhen solmun saat auki ni vetäset väärästä narusta ni menee uudestaa pahempaa solmuu

Mie: Paremminki se jätkä on kuin linnänmäen narunveto koju. Koskaa ei voi tietää mitä sieltä narunpäästä tulee ku vetäset siitä.

Ja revettii taas. :'DDD

---

Et tälläst tänää.

Mies tulee töistä, rojahtaa sohvaan ja vaimo sanoo:

"Aita on rikki, viitsitkö korjata?"

Mies vastaa: -Vittu mä mikään timpuri ole!

Seuraavana päivänä vaimo:

"Pesukone ei toimi, viitsitkö katsoa?"

Mies: -Vittu mä mikään sähkömies ole!

Seuraavana päivänä kaikki pelasi; aita oli korjattu, pesukone toimi.

"Kuka ne korjasi?" kysyy mies.

-Naapurin Jarmo, vaimo vastaa

Mies kysyy: "Paljonko tahtoi?"

Vaimo vastaa: -Ei mitään! Kysyi, annanko pullaa vai pillua!

Mies:"No, sä sitten teit pullaa?"

Johon vaimo:"Vittu mä mikään leipuri ole!"

Eikö se riitä,
Sinua rakastetaan
Paljon ja aina enemmän ja sinuun luotetaan?
Eikö se riitä,
Että joskus harvoin
Kätesi piirtää rajan kestävän ja todellisen?

Eikö se riitä,
Vielä pakahtuvat
Tunteesi monta kertaa rikkinäisen kauneuden edessä?
Eikö se riitä,
Aina kohoavat
Hohtavat uudet reitit aamupäivään matkasi tiellä

( Cmx - Kuolemaantuomitut )

Luvannut ja väittänyt olen oikeaan ja vasempaan
Siinä ovat tunteeni hiljaa kuolleet
Kasvot joita käytän ovat kovettuneet ilmeeseen,
pikatie jota kiidän mustaa jäätä kiiltelee
Taivas oli ennen toinen ääri toinen helvetti
tänään on se väärin että uskoo ihmeisiin
Että uskoo tyhmyydelle jonkin mitattavan rajan
ajan jolloin karja suostuu teurasautoihin

Terästä on jää ja rauta kohmettuneet kasvot
jotka alleen piilottavat murheellisen tyhjän elämän
Loputtomat matkat jotka kulkee jotain tunteakseen
kysymykset joihin mitä sanottavaa elämällä
mitä tällä elämällä on

Katson sinun kasvojasi jotta voisin todistaa,
voimaton on todistaja, kieli hiljainen
Sanat soivat kalloissamme leukaluiden narinana
sanat soivat korvissamme paholaisen nauruna.

( Cmx - Olet tässä )