Sanontoja, tapoja ja uskomuksia laidasta laitaan
Juhannuskokkoa poltettaessa kohennetaan hiillos hyvin, ettei jää kekäleitä. Miten monta kekälettä jää, niin monta vanhaa piikaa jää kylään. (Sortavala)
Jos juhannuskokon napapuu jää pystyyn ja muu kokko palaa, tulee polttajista vanhojapiikoja. (Janakkala)
Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita. (Kangasala)
Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän. (Perho)
Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle, toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen jälkeen saa puhua mitään. (Ikaalinen)
Juhannusaattoiltana tyttöjen piti hakea sisään kolme kertaa puita ottaen pinosta yhtaikaa, vaan ei yksitellen. Sitten ne laskettiin, jos niitä oli parittain, sai sulhasen. (Valkeala)
Kysyttiin sialta joutuuko kysyjä naimisiin sinä vuonna. Jos sika rähähti, niin sitten joutui, jos ei puhunut mitään, ei sitten joutunut. (Akaa)
Kun juhannusyönä istuu semmotten kiven päällä, jota joka puolelta ympäröittee vesi, niin sitte oppii hyväksi soittajaksi. (Hämeenkyrö)
Juhannuksena kerrotaan sinisen tulen palavan aarteitten päällä. (Koijärvi)
Mitä ennen mittomaariaa sataa, niin sataa laariin. (Ahlainen)
Juhannuksena haettiin paljon koivuja metsästä ja tehtiin pihaan lehtimaja. Myös riivittiin lehtiä, haavanlehtiä lattialle. Juhannusiltana söivät nuoret suolaisen sillin, joka janoitti kovasti ja kuka unissa tuli vettä tarjoamaan, oli tuleva puoliso. (Keuruu)
Kun heittää juhannusaattona vastan saunan katolle ja mihin päin tyvi kääntyy, sieltä päin tulee sulhasia. Jos tyvi kääntyy kirkolle päin kuolee sinä vuotena. (Savitaipale)
Kun menee nukkumaan sellaiseen paikkaan, jossa ei ole ennen nukkunut, pitää ottaa kolmesta eri puusta oksa, panna tyynyn alle ja sillon näkee tulevia asioita. (Kaukola)
Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta. (Kuhmo)
Juhannuksena kuunneltiin aitan avaimenreijästä. Jos kuului sihinää niinkuin jyviä olisi laskettu, tuli hyvä vuosi, jos ei kuulunut mitään, tuli huono vuosi. (Puolanka)
Lampaita kerittiin neljä kertaa vuodessa: Perttulin aikana kerittiin kierävilla, paraat villat, puhtaat ja pitkät. Kaijan päivän aikana hyvät pitkät villat. Matin päivän aikana, keväällä helmikuulla aika hyvät villat vielä. Juhannuksen eellä kesällä huonoja takkuja. Sukkiin kelpaavat. (Sotkamo)
Ku juhannus on ja koivuja, pihlajoita tuuvvaan portaihen etteen, nii ei pie taitella niihen oksija, sillä se tietää suruu ja murhetta itelleen. (Polvijärvi)
Juhannuskokon poltettuaan hyppäävät tytöt lempeään nostaakseen kokon savun yli. (Suistamo)
Joka ei joudu jouluna, se ei pääse pääsiäisnä, se ei heppase helluntaina, eikä juokse juhannuksena. (Lapinlahti)