entä sitten kun linnut on lähteneet
ja verkkaan käy virtojen juoksu
entä sitten kun päivät on viilenneet
ja poissa on nurmien tuoksu
sinä vieläkö viivyt mun vierelläin
tuuli tuiskuna lunta kun heittää
yhä kätesi löydänkö kädestäin
paksu jää vaikka muistoja peittää
entä sitten kun päivä jo hämärtyy
se pois viekö elämän uskon
entä sitten kun eessämme värjäytyy
ranta taivaan jo väreillä ruskon
sinä vieläkö viivyt mun vierelläin
aallot raueten iltaan kun taipuu
yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin
päivä lopulta mailleen kun vaipuu
entä sitten kun lyhenee askeleet
on haaveiden tilalla muistot
entä sitten kun silmiin saa kyyneleet
nauru lasten ja leikkipuistot
sinä vielä jos viivyt mun vierelläin
kun on kaikki jo sanottu kerran
sulle ojentaa tahtoisin elämäin
se on sun yhden elämän verran