IRC-Galleria

Ikäväkseni eilisen angstailun jälkeen tiialla, tulin kipeäksi. . tässä sitä nyt sitten nuhaisena ja hieman kuumeessa istuskellaan koneella ja juodaan ketorinia yliannostus.
Pitäisi lähteä vuokraamaan leffa film townista, etten kuole tylsyyteen täällä. . tai sitten vain sorrun katsomaan samoja vanhoja vähintään kolmeen kertaan katsastettuja pätkiä.
Suuresti ottaa nuppiin kun ilmu ja osku lähti leirille isosiksi. Kaipailen :) mutta eihän sillekkään voi mitään, huomenna tulevat takas, mutta tämä päivä voi mennä hienoisen tuskan ja tylsyyden merkeissä, ehkä nukun päivän ja lähden yöksi vaeltamaan ulos ja tulen vielä kipeemmäks. Sehän se vasta hyvä oliskin.

Eilen illalla tiialla jumin kanssa ollessamme oiva piti meille taas psykoligisia istuntojaan. . traagisesti oiva sorrettiin loppujen lopuksi tunnustamaan että hänen äitinsä on alkoholisti.

Sen pituinen se.

Niin monta sotaa,
niin monta kiistaa,
miksi ihminen on ihmiselle riistaa??

Niin monta sotaa,
niin monta kiistaa,
miksi ihminen on ihmiselle riistaa??

Perjantai päivä, sen huomaa jo puheiden ja juttujen laatutasosta, maanantaina puhutaan joskus peräti viisaita, perjantaina voitaisiin mennä päiväkotiin juttelemaan alle 5 vuotiaiden kanssa ja ne nauraisi meille. Vähemmästäkin alkaa nakertamaan. No mutta elämä jatkuu.
Tänään oli mielenkiintoinen aamupäivä tiian kanssa. Oltiin jostain syystä ilmoittauduttu kalastusvälineiden valmistus kurssille, no mikäs siinä, mutta kyllä siinä itsensä vähän tyhmäksi tunsi. No nolaamme itsemme kunniakkaasti, jos näin voi edes sanoa.
Äidinkielen koe taisi mennä suoraan sanottuna vituiksi, mutta koskaanhan ei voi olla varma lopputuloksesta jos vastauksesta on saanut kolmen konseptin sivun mittaisen. Tosin oon hyvä jauhamaan paskaa samasta asiasta eri muodossa. No ehkei halttunen tajua sitä, eihän se ole ennenkään tajunnu.
Meillä oli joku yo-tutkinnon suorittanu likka puhumassa lukiosta opon tunnilla. Siinä oli vaan yksi hyvä puoli, ihana opinto-ohjaajamme Kauhala piti kerrankin turpansa kiinni, siinä yksi harvinaisen rasittava naisihminen.
Luokanvalvojamme tuli eräänä päivänä järkyttämään meitä oikeen olan takaa. Keskiviikosta perjantaihin kahdentoista ruokailu!! Kuolemme nälkään! Aamulla kävelee jääkaapille, eikä löydä sieltä mitään mitä syödä, kituu ensin koulussa ja sitten pääsee vasta puoli 12 syömään, ja opettajat ihmettelee miksei kukaan jaksa, tai miksi kaikki on niin rauhattomia?? Koulu tuo tuskaisen nälän tunteen jokapäiväiseen pirulliseen elämään..
Maininnan ansaitsee vielä Lyseonmäen yläasteen piha joka koituu tänä vuonna varmasti jonkun kuolemaksi. Tunnetta kuvaa varmasti hyvin se, että yrittäisi kävellä pitkän parkettisen käytävän läpi villasukat jalassa samalla kun tuulee vastaan. Jäinen piha on tällä hetkellä jo suurehko haaste ylittää kaatumatta. Kiitos jollekkin mahdottoman mukavalle ihmiselle joka on säästänyt hiekkaa ja hiekottanut pihasta vain puolet.
Illalla hyvälle ystävälleni Mikalle katsastamaan elokuvaa jonka nimeä en koskaan muista ja jälleen ulos ihanille jäisille teille tasapainottelemaan kohti kaupunkia. Ehkä tulen vielä takaisin..