IRC-Galleria

Ei siis massii, mut enemmän perseestä
Olis jos olisi perussuorittajaperheestä
Meil ei tarvinu esittää mutsille
Joillain on tapana elää kautta todistuksien
Mä oon siihen vähän liian yksinkertanen
Tai yksilöllinen, päättäköön Herra sen
En pysty lupaamaan, et ylhäällä nähdään
Ja vaik on ylämäki edes, kyllä mä pärjään
Pistää välil miettiin: "Mitä vittua?"
Vanhat kovat jätkät on kuolleit, nistei tai istumas
Voit viedä tehdaskaupungin lapselta tehtaan
Mut et muistoja, älä edes testaa
Niin klišeistä, niin todellist
Ruohonjuuritasolta pitää ponnistaa kovemmin

Taas sä oot menossa, sä elät pelossa.
Avaat oven rappuun, ja liekki lepattaa vedossa,
suljet oven ja se kynttilä sammuu.
Kenet mun pitäs ampuu, ettei oltais enää erossa.
Tiedän kyl kenet, sen speden kenen luokse sä meet,
mut senku menet, sillehän sä valehtelet.
Mun seurassa voit tehä aidosti ne eleet,
jotka paljastais valheet, ku huokaset kuulen sen äänest.

Näkymätön mies yksin kotona, lämmittää mikros
safkaa. Lappu mutsilta: 'Rakastan sua, sulje tv, kun
menet nukkumaan. Miltä susta tuntuu, Näkymätön mies,
Näkymätön mies. Kuka huomais sut? "Kuka huomaa, ei
kukaan huomaa"

Joskus sun takii aamut niin vaikeit
Sun kanssa kahestaan nähty on vaiheit
Kaiken näkösii, kosketat mun kätösii
Mitä jengi sust puhuu, on vähäpätösii
Faktoi tai huonoi kokemuksii
Sun kaa voi muuttaa vaik keskelle skutsii
Palvelet mua kun mä palvon sua
Sä oot niin kaunis ettei susta voi luopua
Kaikki tietää, mm, kaikki tietää
Panee vihaks jos sut pois viedään
Meiän luota, suhun mä luotan
Ja kiitän mun luojaa ettet pettymystä tuota
Hyvää yötä ku sua oon saanu maistaa
Sulleki on parempi jos aurinko paistaa
Sit ku herään ja ulkon on lämmin
Sun paikallaolo kruunaa just puistokännit

Mielen onkaloissa kantamassa lyhtyy
Tunnelin päässä meidän ajatukset yhtyy
Tän valon heittäjällä halogeeni pilvissäki
Hullunkiilto silmissäni dynamosta sisälläni
Atomia ja ihmisiä peninkan parkoja
Jalkoja arkoja alko vaan tarpomaan
Kasvaa ylämäki ja lehdet koivuun
Hiljaisuudessani kompastumas prokapoimuun
Ja mieli tulee aina rymiste alas
Katukivekuoppaa kuokkaan takas
Katuja kasetille, satuja tapetille
Lapinlahdenlinnut haisee jo huoltoasemille
Voi polonen kotosen kokonen
Vierittää sydämeltä kallion rososen
Pysäytä kyyneleesi paikoilleen ilmaan
Sanani kajahtanu kaikumassa iltaan

___________________

Kipua, pelkää en
siedän sitä tiedän sen
mutta kun katson sua
mä olen poika hiljainen
kietoa, tahdon sinut
vällyihini nukkumaan
ettei sulle tulis kylmä
enää milloinkaan

kellot tehkää meille aikaa nyt
kuulkaa meidän pienet hyräilyt
rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen sen nyt käsitän

En tiedä mitä haluun, mut otan sen silti,
mä en välitä muista, vaikka näät silmissäni kiltin.
Ei se historia opeta, niin kauan,
ku mua itteeni ei satu, mä en lopeta.

Niin, milloin kaikki muuttui omaan läpinäkymättömään pimeään maailmaani
Läpi vihan harson, en näe uskoa, en näe toivoa enkä sitä kolmatta
Onko se niin vaikeaa mulle olla samankaltainen
Vain kaksi sanaa saattaisi ehkä korjata kaiken
Voisiko olla tänään se päivä jolloin sanon sua rakastan

Elämän koulu, oppiminen perustuu erehdyksiin,
jotka johtaa pettymyksiin, väärät jätkät joutuu Hyksiin.
Kunnon frendit erottuu sitä mukaa kun käy tiuku,
ajan myötä tosi ystävät jää, loput karsiutuu.
Aikaa et voi takas kelaa, se ei jää ketään venaa.
Jos voit duunaa jotain tänään, älä tee sitä huomenna,
jokainen meist on ite oman onnensa herra,
ja elä täysil, koska jokainen meist elää vaan kerran!