Pääsen mun rakkaimman kaverin luo ensi viikolla kotikaupunkiini, näin extempore kahden kaksosen päähänpisto :)
Niitä harvoja asioita joita kemistä jäi ikävä on juuri hän. Kavereita, oikeita sellaisia kun on maailmassa niin vähän. Ja niistä vähäisistäkin on menetetty liian monta.
Muistan taas miksi elämä on välillä ihanaa :)