miks vitus sun piti tulla puhuu mulle eks sä voi vaan antaa mun olla ja unohtaa. sä teet mun elämäst helvettii enkä koht enää jaksa tätä
Sä kuvotat mua ja se miten mä siedin sua.
Mä en haluu sua takas tänne koskaa,
Miten sä kehtaat tulla takas ja kostaa.
Paha pois sielustasi toivon todellaki
Vittuu myrkky omenasi, paholainen ovellani.
Rakastan sua, ja se sattuu myöntää,
Tajusin sen vaa liian myöhää.
Sä kusetit, petit, vedit mut alas,
Mut rakas sun pitää tajuu mä en tuu takas.
En pysty vaikka haluaisin sun kanssa kulkee,
Mun suojeluvaisto voittaa ne tunteet.
En tiedä tunnenko vihaa itkuu suruu tuskaa
Mut mä välitin todellakin mun murustaa
Mietin vaan et miten sä pystyit tekee sillee
Nyt on masennus huipus tulee kuolema silmille
Oisit käyttäny aivoja tai ollu viisas
Sun takii mun elämän iloni löytyy viinas
Oon pahoillani mut nyt mietin itsemurhaa
Ja tän paskan jälkeen en tee sitä kyllä turhaa
Voisitpa ymmärtää kuinka mul on huono olla
Tää ei oo itsemurha kirje, tai en oo varma
Miksei nykyajan ihmiset tapoja paranna
Mut mä tunnen tän paskan sit sunki puolesta
Välitin susta, enkä sun ulkokuoresta
Mä luulin tosissaa, ettei mua petetä
Olin niin kilttiki, miksei välitetä
Miltä musta tuntuu, tää välil vetää
Mut tosi maahan, miks mut yksin jätetää
Emmä koita sanoo että itkisin sun perään
Mua pelottaa ku en oikeesti jaksa enään
Nyt mä tiedän miltä tuntuu olla lasi joka hajoaa
Ja tiedän mitä tarkottaa, ku alas vajoaa
Mä luulin joskus että olisin ollu masentunu
Mut nyt tajuun ku tältä ei oo enne tuntunu
En tarvi mitään panoo, en harrasta semmosta
Vaan nyt tosissaa kärsin masennusta
Jos mä oisin ollu paska tai oisin ansainnu sen
Niin sit mä voisin jättää taakse masennuksen
Mä kyl koitan nyt kirjottaa ylös mun ajatuksii
Mut ei tääkään toimi, ei tää aina tee parannuksii