IRC-Galleria

vahingossa ja tahtomattani nähdä huomenna (tai tänään) liikaa miehiä, täytyy ehkä nukkua vähän että osaan valmistautua pahimpaan.

oisin saanu usa:sta kesätöitä jos oisin voinu alottaa maaliskuussa. tylsää. tyhmä lukio. hyi.

onko olemassa sellasta kurssia missä ihmiset opetetaan puhumaan siitä mitä ne ajattelee?

oon taas suunnitellu tulevaisuuttani eteenpäin ainakin vuoden verran. meillä oli hennan kanssa to-della kehittävä ajatusleikki eilen. mietittiin et mihin päin suomee sitä muuttas, kun ollaan molemmat niin kyllästyneitä joensuuhun. ajateltiin et otetaan kartta käteen ja silmät kiinni tökätään sormella johonkin paikkaan. henna kannatti lappeenrantaa, mut miusta se ei kuulostanu urhoolliselta. muutettiin lappeenrantaan. ei kuulosta hyvältä. miulta suurimman kannatuksen sai idea, että muutetaan rovaniemelle, pidetään välivuosi opiskeluista ja mennään töihin, HOIDETAAN VUOSI POROJA ! se ois niin ihanaa elämää, niin ja vuokrattas sellanen tunturimökki. (niinku mie loistin: joo, muutetaan lappiin ja vuokrataan tunturimökki alpeilta! peruskoulu maantieto kymppi)

kuitenki, ens syksynä siis muutto rovaniemelle : )))

ps. en ikinä etene opinnoissani kun miun naapurit on tehny jo ikuisuuden tuota remonttia ! hirvee naputus alkaa seittämältä aamulla, ja päivällä se on jo älytöntä poraamista. syyttäkää niitä huonosta koulumenestyksestä. aika laiskoja remonttireiskoja kun taitaa olla ikuisuusprojekti.

Tärkeimpiä ominaisuuksiasi on sisäänpäin kääntyminen ja oman sisäisen harmonian rakentaminen. Elät omaa maailmaasi piilossa muilta. Rakastat rauhaa ja pakenet ristiriitoja, mutta silti sinussa on vakuuttava määrä hiljaista voimaa.

Miessuhteesi ovat perinteisiä. Näennäisesti. Sinun kodissasi ylläpidetään kulissimaista roolijakoa, jossa mies näyttää määräävän kaapin paikan, mutta nainen kuitenkin säilyttää sisäisen itsenäisyytensä.

Hestia-arkkityypin vaarana on tunteitten ilmaisematta jääminen.

Hestia saattaa puhutella sinua tänään sen vuoksi, että riita kaipaa sovitusta. Hestia neuvoo sinua solmimaan rauhan riitakumppanisi kanssa. Hän pyytää sinua poistamaan vihan siemenen sydämestäsi ja vakuuttaa, että vain sopusointu saa ihmisen löytämään oman sisäisen tasapainonsa.

ai niin hyvä homma ne lähetti viime viikolla postissa Shri Mataji Nirmala Devin kuvan sahaja yogan yhdistykseltä. pääsen taas pyrkimään mielenrauhoittumiseen meditoimalla sen kuvan edessä, onneks kävin mopin kanssa ostamassa niitä kynttilöitäkin viime viikolla. kun vaan kerkeis. no aina sille jostain löytyy aikaa, on se kuitenkin sen verran tärkeää jos haluan pitää itteni vielä järjessä. tulispa joensuuhunki se meditointi ryhmä, se virallinen siis. myöskään buddhalaisten yhdistystä ei täältä löydy. kiva kun aina ajatellaan vaan pääkaupunkiseudun ihmisten hyvinvointia kun varsin hyvin tiedetään että pohjois-karjalaiset tappavat samaan aikaan itseään toisella puolella suomea.

no onneks pääsen kolmen vuoden päästä pois täältä. toisaalta, mikä estää lähtemästä nytkään? voisin muuttaa sinin luo turkuun, sielläkin löytys jo paljon paremmat vaihtoehdot tehdä kaikkea mistä saa elinvoimaa. hmm, taidan alkaa kehitellä tuota ajatusta.

kun on valot päällä mitään pahaa ei voi sattua. pimeys on ollu miun suurin mörkö pienestä asti. illalla kun on pitäny ruveta nukkumaan oon vaan toivonu että tulispa aamu nopeasti ja valoisa, niin että kaikki mitä pimeessä on ollu, katoaisi pois. koska kun on valosa niin mitään pahaa ei voi sattua, pahat asiat ei tapahdu sillon kun on valoisaa. eihän? se hetki on samalla ihanin, samalla pelottavin, kun vaipuu uneen, eikä nää enää kaikkea sitä mitä pimeydessä on, mutta samalla uudet uhkat, unet, tulee tilalle, ja niitä ei saa loppumaan eikä pois silmistä vaikka laittaisi valot päälle, tai siis yrittäisi. koska kun näkee unta, ei ymmärrä sitä että näkee unta, eikä pakoon juokseminen tai tilanteesta pois pääseminen onnistu. sen takia hereillä oleminen on turvallisempaa. heti kun laittaa valot, kaikki kuvat häviää. se on keino mitä käytän vieläkin jos annan mielelleni vallan nähdä kaiken mitä pelkään. annan itselleni luvan nähdä kaiken, ja annan itselleni luvan lopettaa näkemisen. saan paremmin unta ja säästyn painajaisilta jos nukahdan valot päällä. luulen että se johtuu siitä, että mieli on ollut levollinen nukahtamisen hetkellä.

nukuin pienenä usein valot päällä. iskä kävi aina yöllä sammuttamassa ne. säikähdin ja aloin itkeä kun yöllä herätessäni huomasin että oli pimeää. puristin silmiäni kiinni etten näkisi kaikkea sitä mikä pimeästä väistämättä nousi esiin. kukaan ei voinut illalla pimeän tuloa estää, ei edes iskä eikä äiti. ja aamuun tuntu olevan niin kovin pitkä aika.

oon taas alkanu nukkua valot päällä sillon kun oon kotona. kaupungissa ei tarvitse, kun aina jostain tulvii valoa sisään yölläkin, niin ihanan paljon valoja.
hävetti myöntää iskälle että nukuin taas valot päällä kun se kysyi siitä aamulla. se on tottunut siihen, se tietää miun suhtautumisesta ja peloista pimeää kohtaan, on kai aina pitänyt jotenkin vainoharhaisena ja ajatellu että onpa lapsella vilkas mielikuvitus.
aina kun miun mieli järkkyy vähänkin jostain, alan pitää valoja päällä öisin. pyrin minimoimaan tapahtumien toistumisen unissani. niinkuin nyt tää jokelan tapaus. tiesin ettei se poistu miun alitajunnasta ilman että käsittelen sitä unieni kautta. eikä tällä kertaa onnistunut välttää kuvia valojenkaan avulla. viimeöisessä unessa joku ampui miun kaverit. yllätys sinänsä, oli odotettavissa. kaikkein raskainta on se, että tavallaan hetkeksikään tapahtunutta ei saa alitajunnastaan pois. hereillä ollessa asia pyrkii mieleen tavalla tai toisella, ja jatkuu unien välityksellä.

ps sais tulla jo se soitto siitä että oon voittanu sen etelänmatkan siinä luontaistuotekaupan kisassa koska salettiin voitin koska salettiin kukaan muu ei oo ees tajunnu sitä kisaa ku oli niin pieni juttu terveyslehessä ja sellanen huomaamaton vihreä laatikko mihin pudotin sen lapun

apua rakastun aina opettajiin miks

tyhmää jos juotte ja mie en oo siellä