oon kyllä taas niin pahasti jumissa ettei mitään rajaa. kiva kun ei voi luottaa ees omaan arviointikykyyn... ei sillä että se nyt vielä varsinaisesti olis pettänyt (tällä kertaa), mutta kun ei vaan yhtään luota taas siihen mitä tuolla korvien välissä liikkuu...
viikonloppuhan meni ihan rattoisasti, nykersin sitä villapaitaa ja englannin esseetä aiheesta Interference in Translation... toi on kyllä taas niin huttua tuo min eka kappale, ja tiedän että joudun kirjoittamaan sen uudestaan, mutta minkäs teet. ainakin on jotain mitä näyttää sille opettajalle sitten...
ai niin, poljin tänään pyörällä kouluun, eikä siinä muuten mitään ihmeellistä olisikaan, mutta kun oon koko talven kulkenut bussilla, niin oli kyllä tosi ihana päästä taas pyöräilemään... olihan tuolla toki vielä vähän liukasta, mutta en kuitenkaan kaatunu kertaakaan, en edes silloin kun auto meinas tulla suoraan kylkeen markantalon parkkipaikan kohdalla... tosi tyhmät ne pensaat siinä, kun parkkipaikalta ei nää pyörätielle eikä päinvastoin... ihme ettei siinä oo vielä käynyt mitään sen kummempaa...
miran kanssa todettiin et taidan olla sellanen pieni paha punahilkka joka syö isoja kilttejä susia aamupalaks... no, en oo vielä yhtään sutta nähny tänä aamuna, ja tuo aamiaisaikakin alkaa jo olla ohi, niin että taitaa nuo sudet saada jatkaa elämäänsä ihan rauhassa... :D
no joo, heh heh. *sisäpiirin vitsi* älkää edes kysykö...
täs olis nyt viel kolme varttia seuraavan tunnin alkuun... en kyl tiedä pitäiskö mennä sinne vai ei, mutta ehkä mie meen nolaamaan itteni sinne niinkuin näin vaihteen vuoks... :D
jjooo.
<3 Laika.